Hieman oli haikeutta ilmassa, kuten aina syksyllä. Olin ajatellut että tämä on todennäköisesti Janen viimeinen Kilpparin reissu. Ei koirat enää viime vuosina ole mun mukana olleetkaan, mutta alkuvuosina Jane vietti paljonkin aikaa maastoreissuilla. Jane kuitenkin mennä pimpotteli edelleen reippaasti, Jekku sensijaan ei pärjännyt Mallan polun jyrkemmissä kohdissa. Selkä vihottelee :( Juju oli innoissaan tietenkin. Tunturissa näki kauas ja kaiken liikkuvan, elollisen tai elottoman, perään olisi ollut kiva lähteä.
Groenendael poikien Eloisa Talismaani (Juju) ja Eloisa Ystävä (Kamu) kuulumisia
lauantai 20. syyskuuta 2014
Ruskaretki 17.-19.9.
Muutaman päivän työreissu Kilpisjärvelle. Otin koirat mukaan, kun siihen oli tällä kertaa mahdollisuus. Syyskuun viimeiset lämpimät päivät, 2 päivää meidän lähdön jälkeen satoi ensilumi.
Hieman oli haikeutta ilmassa, kuten aina syksyllä. Olin ajatellut että tämä on todennäköisesti Janen viimeinen Kilpparin reissu. Ei koirat enää viime vuosina ole mun mukana olleetkaan, mutta alkuvuosina Jane vietti paljonkin aikaa maastoreissuilla. Jane kuitenkin mennä pimpotteli edelleen reippaasti, Jekku sensijaan ei pärjännyt Mallan polun jyrkemmissä kohdissa. Selkä vihottelee :( Juju oli innoissaan tietenkin. Tunturissa näki kauas ja kaiken liikkuvan, elollisen tai elottoman, perään olisi ollut kiva lähteä.
Hieman oli haikeutta ilmassa, kuten aina syksyllä. Olin ajatellut että tämä on todennäköisesti Janen viimeinen Kilpparin reissu. Ei koirat enää viime vuosina ole mun mukana olleetkaan, mutta alkuvuosina Jane vietti paljonkin aikaa maastoreissuilla. Jane kuitenkin mennä pimpotteli edelleen reippaasti, Jekku sensijaan ei pärjännyt Mallan polun jyrkemmissä kohdissa. Selkä vihottelee :( Juju oli innoissaan tietenkin. Tunturissa näki kauas ja kaiken liikkuvan, elollisen tai elottoman, perään olisi ollut kiva lähteä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)