Oltiin koirien kanssa 1.5 viikkoa Tampereella auttelemassa lonkkaleikkauksesta toipuvaa mummia.
Samalla tuli harjoiteltua hyödyllisiä taitoja kuten kerrostalo- ja kaupunkiasumista, liukkaita lattioita (Jekulle vaikeeta), kolmen koiran hihnalenkkejä ja tietenkin kaikenlaisten ihmisten, eläinten ja koneiden ohituksia. Ennakko-odotukset ei ollenkaan pitäneet paikkansa vaan kaupunkielo sujui oikeastaan ihan rennosti. Erityisesti Jekku oli minulle positiivinen yllätys. Se oli sekä sisällä että ulkona -luonteeseensa nähden- pääasiassa todella rento ja mukava. Juju sai paljon hyödyllistä treeniä, naapuritalon päiväkotilapsien leikkiä pystyi seuraamaan parvekkeeltakin ja lenkkireitin varrella oli iso puisto, jossa pelattiin frisbee golfia, lätkää, luisteltiin, hiihdettiin ja laskettiin mäkeä. Koiranulkoiluttajia oli paljon ja mukaan mahtui sitten monenlaista. Mutta jokaisesta selvittiin voittajina ja itse kehityin koiranulkoiluttajien lukijana sen verran hyväksi että osasin tehdä uukkarin aivan mahdottomien tyyppien tullessa vastaan.
Löytettiin myös ihan mukavia metsämaastoja 10 km säteellä. Ja toisin kuin Rovaniemellä, lunta ei ollut liikaa, parkkipaikat oli aurattu eikä jokaikinen ulkoilureitti ollut varattu hiihtäjille.
 |
| Ei ollut tungosta... |
 | | | |
| Pirkanmaalaista korpea... Hyttyskorpi. | | | | | | | | | | |
| | | |
|
|
|
|
Ja mikä melkeinpä parasta, riistaa oli vähän eikä joka puolella kilkattanut poronkellot, joten Jujua ei tarvinnut sen kummemmin houkutella pysymään porukassa.
 |
| Oliko sulla sitä karkkia? |
|
|
Tarkoitus oli myös treenata vähän tottista ja käväistä viikonloppuun osuneella Eloisa tottisleirillä Längelmäellä, mutta Juju yskähteli muutamana päivänä ja torstaina tuli limaa sen verran että arvelin sen saaneen Rovaniemellä taas riehuvan Kennelyskän. Treenattiin sitten vaan arkitottista mikä sekin kyllä tuli tarpeeseen.
Nyt ollaan taas Rovaniemellä ja jatketaan talvisia harrastuksia. Ei kai tässä muutakaan voi, lunta on aivan ¤#§#@$¤#sti! Juju on todella innostunut vetohommista, toistaiseksi olen vedättänyt vaan kikkaria, mutta ajattelin pikkuhiljaa uskaltautua myös suksille. Poikkesin Tampereen reissulla mennen tullen Alatemmeksen SEOlla (tavallista paremmin varusteltu huoltoasema muuten) josta mukaan tarttui bensan lisäksi mm paniikkilukko vetovyöhön. Sitä olin vailla että uskallan Jujun perään suksien päällä :D
 |
| Metrisessä hangessa liikkuminen vaatii sisua |
|
 |
| Mutta on lumessa sekin (hyvä) puoli, ettei pienet koirat pysy porojen perässä... |
 |
| Tai jos ei ole poroja, niin sitten näitä... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti