Kaikenlaisia kokeita

Syksyllä, elo-,syys- ja lokakuussa käytiin Jujun kanssa yhteensä kolme koetta, koe per kuukausi. Kaikki kokeet oli eri lajeissa ja tuloksetkin vaihteli nollasta, kakkosen kautta ykköstulokseen.  Onnistumista tuli jokaisessa kokeessa ja jokaisessa myös vähän epäonnistumista. Vaikka tulokset vaihteli, niin samanlaiset asiat jäi päällimmäisenä mieleen. Ne liikkeet jotka Juju osaa varmasti, se osaa myös kokeissa 100%. Näitä on noudot, esteet, tokossa tunnari, kiertohyppynouto ja zetakin. PK-tottiksessa liikkeestä istuminen saattaa epäonnistua, mutta yllättäen tokossa jäävät on onnistuneet  aina. Vaikeudet ja epäonnistumiset sitten liittyy aika paljon mielentilaan ja siihen että Juju jää edelleen herkästi kiinni erilaisiin häiriöihin. Kehään menot ja alut on vielä hankalia ja "kooman" sattuessa on vaikea saada Jujua takaisin maan pinnalle. Mutta jahka tämä ongelma ratkeaa, on minulla kyllä tasaisen varma ja taitava suorittaja. Varmoihin liikkeisiin ei Jujulla vaikuta juuri mikään, ne onnistuu kokeissa vähintään yhtä hyvin kuin treeneissä.

Elokuussa käytiin jälkikokeessa Oulussa (OPKY), tuomarina Juhani Petäjistö.
Ilma oli ollut sateinen, mutta viikonlopuksi selkeni ja oli todella kaunis ja lämmin ilma. Mustikat juuri kypsyi, joten metsässä oli sitten kovasti muitakin kulkijoita. Meidän jana oli melko pian merkatun ulkoilureitin jälkeen, jälki kulki sen molemmin puolin. Polulla oli paljon kulkijoita ja moni poikkesi siitä metsään mustikoita poimimaan. Jana oli melko normaali, Juju eteni suoraan, mutta pyrki vasemmalle tosi voimakkaasti kohti ulkoilureittiä ja nosti väärän jäljen (jälki lähti oikealle). Sen jälkeen kuitenkin melko nopeasti nousi 3 keppiä. Ja siihen se sitten jäi, kolmannen kepin jälkeen Juju nosti nokkansa ja selkeesti rupesi ilmavainulla ottamaan tuoreempia jälkiä/hajuja marjastajista, ja oikea jälki hävisi.  Käytiin parikin mutkaa väärillä jäljillä, toisella saatiin melkein marjastaja kiinnikin eikä oikeaa jälkeä tai kutoskeppiä löytynyt, vaikka vähän yritin vielä Jujua niihin tsempata.  

Mentiin esineruutuun ja tottikseenkin  vaikka tulokseen ei ollut mahdollisuuksia. Kummassakin  Juju työskenteki normaalia epävarmemmin, kisajännitys, vieras kenttä ja jäljen epäonnistuminen tuntui. Esineruudussa kuitenkin 2 esinettä, jälkimmäisen pudotti kun oli palauttamassa, sai jonkun  ihanan hajun nenäänsä ja nosti välissä jalkaa ja toi sitten vasta esineen.

Tottis
Kentälle meno oli yhtä säätämistä. Otin Jujun odottamaan hyvissä ajoin ennen kentälle menoa, vaikutti olevan ihan rennossa tilassa kunnes huomasi parinsa, SP nartun, johon sitten jäi kiinni ja oli ihan omalla planeetallaan kun piti mennä tuomarille ilmottautumaan. Äh. tuohon kun keksisi keinon, millä palauttaa Juju nopeasti takaisin maan pinnalle kun se jää tuommoisiin häiriöihin kiinni.

Juju suoritti ensimmäisenä:
Seuraaminen, tyydyttävä: oli todella levotonta, vilkuili välillä paria, paikka ei pitänyt, käännöksissä väljyyttä ynnä muuta.

Istuminen, puuttellinen: jäi seisomaan (tyypillinen virhe tämmöisen alun jälkeen)

Maahanmeno ja luoksetulo olivat ihan ok, olisko ollut jopa erinomainen. 
Noudot ok
Eteenmeno ok, mutta tarvittiin 2 maahanmenokäskyä.
Paikallamakuu erinomainen (tälle iso peukku).

Yhteensä 89 p tottiksesta. Jäi vähän huono fiilis alun kohmeisuuden vuoksi, mutta kaiken kaikkiaan treenilista tuli päivitettyä ja sehän se on kokeiden tarkoitus.

Syyskuussa tokoiltiin omalla kentällä Nuuskujen järjestämässä kokeessa. Tuomarina Pipa Pärssinen

Paikallaistuminen 0, paikkamakuu 6p
Kehäänmeno ei taaskaan sujunut ihan nappiin. Juju jotenkin riehaantui tuomarin tarkastuksesta ja tämän jälkeen yritti karata liikkurin perään (pitäis harjoitella näitä vieraiden tekemiä tarkastuksia ja liikkurin ohjailuja. Tutut treenikaverit ei Jujua villitse, mutta kokeissa tuomarit saa aikaan herkästi hepulin kun se vaan on niin kivaa tutustua uusiin ihmisiin). Minulla sitten ilme ja äänensävy kiristyi, mikä ei yleensä tiedä hyvää. Rivissä Juju kuitenkin tuntui istuvan ihan hyvässä tilassa, mutta ei ilmeisesti kuitenkaan ollutkaan koska valahti maahan jo ennen kuin ehdin piiloon. Ennen "maahan käskyjä" annoin liikkurin merkistä istu käskyn, joka sujui hyvin pelkällä suullisella käskyllä (tuomarilta kuulin että tässä olisi saanut käyttää myös käsimerkkiä, en kuitenkaan käyttänyt). Juju oli kuitenkin sen verran epävarma, että meni naapurin käskystä takaisin maahan. Luoksetulo oli muuten ok, mutta sivulletulo jäi vajaaksi.

Kaukokäskyt 5
Juju otti häiriötä kehän laidalla olleesta pahasilmäisestä BC:stä, ei keskittynyt ja vilkuili välillä sivulle, joten tarvittiin lisäkäskyjä. Pisteitä tais mennä eteenpäin siirtymisestäkin. 

Tunnari 9, tämä on yksi niistä liikkeistä joka onnistuu aina. Sivulletulo vaan vajaa.

Luoksetulo 5, se pysäytys, jota en vaan saa onnistumaan. Annoin varmuuden vuoksi 2 käskyä ja silti valui. 
-------------

Seuraavassa setissä oli sitten kaikki onnistuneet liiikkeet :

Zeta 9.5, oli oikein hyvän tuntuinen, en muista mikä oli puolen pisteen virhe.

Ohjattu 9.5, tästä  liikkeestä Juju teki treeneissä kaikenlaisia versioita, joten olin iloinen kun kokeessa onnistui. Perusasento tais jäädä vinoksi, muuten oli oikein hyvä.

Seuraaminen 8.5: piste meni peruutuksesta (poikitti) ja puoli pistettä mun jähmeästä vasemmasta kädestä. Mutta vire tuntui tosi hyvältä, joten olin tosi tyytyväinen. 

Ruutu 10. Meni ihan nappiin. 

Pisteitä 239.5 joten jos olisi koiranpoika ollut alusta saakka kuulolla eikä haaveillut paikkiksissa, olisi voinut tulla 1-tulos. Mutta olin todella tyytyväinen näinkin. Jäi hyvä mieli :)  Viimeiset liikkeet onnistui hyvin ja vire oli just passeli, molemmat rentouduttiin ja nautittiin. Tähän pitää nyt pyrkiä joka liikkeessä.

Lokakuussa oli sitten vuorossa oman kerhon hakukoe.

Maastoilla aloitettiin, paikkana oma tuttu rata Mäntyvaarassa. Arvoin maastonumeron 5, joten oltiin viimeinen pari (2 VOI, 1 AVO ja 5 ALO koiraa). Oli kyllä kiva olla kokeissa kun 2 treenikaveria oli jännittämässä ja pitämässä seuraa samassa kokeessa. Muutenkin oli kiva, kannustava ja hauska tunnelma. Tuomarinakin aina yhtä ystävällinen ja kannustava Allan A.

Treeneistä poiketen pidin Jujun hihnanssa lähetykseen saakka. Näin ei tarvinnut pelätä että se karkailee ihmisten luo ja joudun tiukasti käskyttelemään. Hyvä valinta. Juju tuntui saavan hajun vasemmalta, joten laitoin sen sinne ensin. Näin että pysähtyi n. 30 m syvyydessä johonkin, jatkoi kuitenkin matkaa syvemmälle ja palasi sitten takaisin. Pyöri tässä kohtaa jonkin aikaa kunnes rupesi ilmaisemaan. Tämä oli umpipiilo, jonka useimmat muut oli jättänyt ilmaisematta, en tiedä mitä outoa siinä oli. Piilolla laitoin Jujun maahan ja käskin sivuun, toimi hyvin. Sen jälkeen hallinta sitten pettikin, yritin siirtyä keskilinjalle ennen maalimiestä, mutta Juju karkasi viereltä ja kävi haukahtamassa vielä parit haukut maalimiehelle, mistä ei sitten tuomari kyllä yhtään motkottanut. Kehui vaan Jujun hyvää laumaviettiä.

Toinen pisto oli mainio tyhjä. Toiselle puolen roiskasin Jujun vähän huolimattomasti, en tiedä saiko hajun vai kaarsiko muuten 20-30 m syvyydestä, mutta annoin mennä ja aika pian kuului ilmaisu jossain radan loppupäässä. Taas Juju maahan ja siirtyminen keskilinjalle vaikeaa jos ei maalimies tullut vieressä. Hausta täydet 170 p. Treenilistalle laitettiin kyllä hallinta! Jatkossa ei ole varaa ootella maalimiestä vaan täytyy olla enemmän kiire etsimään niitä lisää.
Esineruutu oli myös tuttu Mäntyvaaran ruutu. Lähetin vasemmalta takanurkkaan (tuuli oikealta) ja Juju bongasi keskellä olleen esineen melkolailla nopeasti. 30 p.

Tottikseen arvoin numeron 2, joten päästiin ensimmäiseen pariin avoimen luokan koirakon kanssa. Voittajakoirat oli molemmat keskeyttäneet. Juju ensimmäisenä paikallaoloon. Tällä kertaa Juju tuli oikein hyvässä vireessä kentälle ja paikkikseen. Mutta paikkispaikalla Jujun silmät osui kentän takametsässä olleeseen Beussi-narttuun ja lukkiintui siihen. Juju vaipui omiin haaveisiinsa, meni käskystä maahan, mutta ei ollut skarppina. Nousi puoliksi istumaan kun jätin ja minähän kun arvasin tämän, käännyin pokkana ja annoin uuden käskyn. Laukausten ja erityisesti parina suorittavan Collien haukkumisen aikana Juju heräsi tottisvireeseen, vilkasin pari kertaa vaivihkaa taakse ja huomasin että makaa hyvin ja katsoo minua sen näköisenä että on palannut takaisin tellukselle ja tajuaa mikä on homman nimi. Pari haukkui melkein koko suorituksen ajan, mitä ohjaaja tuli minulle jälkeenpäin pyytelemään anteeksi (järkyttyneenä itsekin). Jujun tekemiseen tuommoinen ei kuitenkaan haitannut yhtään, varmaan päinvastoin. Herätti Jujun ja sai skarpiksi.

Paikkis oli erittäin hyvä alun istumisesta huolimatta

Seuraaminen erittäin hyvä, alku oli ok, mutta jossain J:n sakaran kohdalla tuli joku kumma  haaveilu ja Juju jäi hetkeksi matkasta. Ei ollenkaan parasta Jujua, mutta ei niin huono kun jälkikokeessakaan.

Liikkeestä istuminen ok, erinomainen

Liikkeestä maahanmeno oli kumman tahmea, Juju oli mennyt maahan todella hitaasti (käsky ehkä omituinen, en tiedä), luoksetulossa tuli vinoon, hyvä

Tasamaanouto, lähti hyvin ja palasikin melkein loppuun asti hyvin. Ei törmännyt ainakaan kovin paljoa, erinomainen

Hyppynouto, hyvät hypyt ja nouto ok, erinomainen

A-este, vähän levoton perusasento kun heitin kapulaa, muuten hyvä, erinomainen

Eteenmeno, meinasi  vähän ennakoida, käskystä lähti kuin tykin suusta, ei meinannut edes pysähtyä ensimmäiseen käskyyn. Toisella meni maahan, hyvä.

Yhteensä 94 p, joten hieno 1-tulos ja mukava hakukokeiden korkkaus. Hyvä Juju!

Tottisarvostelua kuuntelemassa hymyssä suin, kuva Heidi Ranta

HK1 Eloisa Talismaani

Tokopäivitys

Jujun kanssa treenattiin kevät ahkerasti EVL liikkeitä ja sen verran hyvällä fiiliksellä ne meni että käytiin kokeissakin. Ensin omalla kentällä nuuskujen järjestämässä kokeessa 25.5. ja sitten Kemissä 17.6. Molemmissa kokeissa tuomarina Heli Kelhälä. Ei liikkeet vielä ihan valmiit olleet, mutta kun omalla kentällä järjestettiin koe, halusin käydä harjoittelemassa. Itsekään kun en ole ennen EVL:ssä tokoillut. Ensimmäinen koe oli hyvä kokemus, vaikka tulosta ei tullut, jäi sellainen olo, ettei hyväkään tulos ollut kaukana. Toisessa kokeessa sitten oli enemmän ja monenlaista ongelmaa.

Toukokuun koe:

1. Paikkaistuminen 10
2. Paikkamakuu 10

------------------------

3. Tunnari 9.5: tämä oli Jujulle hyvä aloitus, tunnari on yks sen varmimmista liikkeistä. Kapulat jonossa, oma viimeisenä, hyvin haisteli ja toi varmasti. Puoli pistettä meni vähän vajaasta sivulle siirtymisessä, tuomari kehui haistelua, omaan reagoimista ja sievää otetta kapulasta.

4. Kaket 8: S-I-M-I-S-M: meni niin kuin treeneissä, S-M vaihdot hankalimmat, liikkui eteenpäin.

5. Zeta 9: M-I-S: Tämä meni Jujulta tosi hyvin. Pistemenetys johtui ohjaajasta, joka kiersi koiran liian kaukaa (yli puolen metrin päästä).

6. Kierto-hyppy-nouto, pysäytys seisomaan 10: Tämä oli kyllä ihan kymppi :) Meni paremmin kuin treeneissä.

----------------------------

Alku oli kyllä huippu, mutta seuraavassa setissä ei sitten pärjättykään ihan yhtä hyvin :D

7. Luoksetulo 0: Juju lähti harppomaan kuin ammus eikä reagoinut taas mitenkään ensimmäiseen stoppiin. Yritin sanoa käskyn mahdollisimman pontevasti, kuullostaen kai lähinnä vihaiselta ja onnistuin vain paineistamaan Jujun.

8. Ohjattu nouto 0: Luoksetulon moga saattoi vielä kaivella ja minäkin meinasin unohtaa virittelysanan. Jujulla ei ollut ajatustakaan mennä merkille ja kun viimein sain sen sinne, en saanut sitä enää oikealle kapulalle. 

9. Seuraaminen 8: Osittain ok, mutta peruuttaminen ei onnistunut yhtään (Juju lähinnä käveli sivuttain vieressä), vähän oli huono vire johtuen varmaan noista edellisisliikkeiden nollistakin.

10. Merkitön merkki ja ruutu 0: Tämä nyt sitten vaan oli vielä epävarma. Juju meni aavistuksen viinoon vasemmalle, pysähtyi ympyrän vasemman reunan ulkopuolelle. Yritin korjata, mutta ei Juju vielä osaa korjauksia ja luuli sitten että haluan sen juoksevan ihan muualle kuin ympyrään ja ja lähti haahuilemaan kentän reunaa kohti.

Pisteitä yhteensä 191.5, ei tulosta

Tämän jälkeen hinkattiin vähän merkitöntä merkkiä + ruutua, ohjattua ja otin käyttöön luoksetulossa takapalkan sekä uuden jättökäskyn. Stopit rupes ehkä paranemaan, ehkä ei... Sitten tuli monenlaista kiirettä, Jekku sairasteli eikä päästy treenaamaan. Kokeisiin menin kun en kehdannut peruakaan osallistumista, eli vähän huono asenne heti alkuun...

Kemin koe 17.6.

Paikkaistuminen 7.5: Jekku katseli ja haisteli lumoutuneena vierustoveriaan (Pääsky) ja varmuuden vuoksi oli kääntynyt vähän sivuttainkin hyvää (nais)ystäväänsä kohti.

Paikkamakuu ja luoksetulo 7: vähän meni hitaasti maahan ja luoksetulo tosi epävarma. Jouduin antamaan toisen käskyn. Juju varmaan arveli että olen vihainen, ja kyllä kait mun ilme vähän kireä olikin.

Yksilöliikkeet sunnilleen tässä järjestyksessä:

Tunnari 9: tämän Juju onneksi osaa, palautus taas vähän hidas. Juju edelleen enempi tyttöystävänsä kuin minun kanssa samassa kuplassa.

Seuraaminen 7: Kaikenkaikkiaan vaan huono vire sekä koiralla että ohjaajalla.

Ohjattu 0: Merkki oli taas ihan nevöhööd... olisi painatellut vaan kapuloille. Sain n. 5 käskyllä merkille ja siitä Juju vielä yritti keskikapulalle, mutta lopulta toi oikean.

Ruutu 0: Ruudun törpöt vietiin vasta tässä vaiheessa paikoilleen, mikä aiheutti kyllä monille koirille vaikeuksia. Juju oli kolmantena suorittamassa ja ystäväni Paula vinkkasi pitämään Jujun huomion pois ruutua rakentavasta liikkurista. Tämä onnistuikin ja Juju juoksi jopa kohtuullisen suoraan. Vähän kaarsi vasemmalle ja takajalat jäi ympyrän ulkopuolelle. En ruvennut korjaamaan (mikä ei olisi todennäköisesti onnistunutkaan) vaan lähetin ruutuun, mikä onnistui hyvin.
----------------------------

Luoksetulo 5: 2 seis käskyä ja hidas pysähtyminen

Zeta 7: en muista mitä tässä oli paitsi että kävelin merkkien väärältä puolen.

Kaket 5: Jujun pää oli kääntynyt 180 astetta katselemaan Pääskyn autoa ja tarvittiin useita käskyjä. Vaihdot oli kuulemma hyvät tekniikaltaan.

Kiertonouto 8: Lähti hyvin, mutta rupesi ennakoimaan stoppia, nouto ja hyppy hyvät.

Yhteensä 170 p.

Vähän masentava kokemus koko koe (ohjaajan ja koiran huono vire) ja jäätiinkin tokolomalle odottamaan parempaa tokomotivaatiota.

Sukuloimisloman yhteydessä käytiin sitten Ylöjärven koirakoutsissa saamassa vähän tukiopetusta. Varasin yksityistunnin Mika Jaloselta ja se (oikeastaan yksityiskaksituntia) oli kyllä hintansa väärti! Oli juuri minun logiiikkaan sopivat menetelmät ja monta palasta loksahti kohdalleen. Käytiin läpi mm eteenmenon opettamista kupeilla, luoksetulon stoppeja "säpsäyttämällä" ja kisavireongelmiin tehtiin 8 x 15s seuraamispätkiä, joissa lopussa tulikin ongelma esiin ja sitä sitten työstettiin loppu sessio. Oli kyllä hyödyllinen reissu, loppukesän-syksyn treenisuunnitelma selkeni ja tuli hyviä vinkkejä kisavireen parantamiseen ja moneen liikkeeseen. Sen lisäksi että sain itse tosi paljon intoa ja motivaatiota. Elo-syyskuu keskitytään pk-lajeihin, mutta samalla vähän tokoillaan niin että loppusyksystä voisi taas yrittää tulosta kokeissa.


❤

VOI 1 ja treenimietteitä

Vuoden ensimmäinen tokokoe oli 14.1.Tornion tutussa hallissa, Kelhälän Helin tuomaroimana.
Korkattiin voittajaluokka ja mitään selkeää ennakkokäsitystä saaati tulostavoitetta ei ollut kun ei koskaan oltu liikkeitä tehty näin kokeenomaisesti. Kaukokäskyjen S-I ja S-M vaihdot on edelleen kovasti työn alla eikä tekniikka pidä yhtään pitemmällä matkalla onnistu, ja luoksetulon pysäytyskin oli vielä vaiheessa. Otin joulukuussa takapalkan käyttöön ja sen avulla pysähtymiset rupesi onnistumaan, mutta vielä puuttui varmuus ja ilman takapalkkaa Juju helposti kaasutteli sen verran innolla että ei "kuullut" pysäytyskäskyä ollenkaan. Tunnari ja ruutu on sujuneet viime viikot hyvin. Ruutua olin vähän treenannut pitemmällä matkalla ja siinä ilmeni sitten vähän ongelmaa kun puolta pitemmällä matkalla Juju kaasutteli sellaiseen vahtiin että ei saanut pysäytettyä itseään  ajoissa. Pitkää matkaa ollaan pystytty treenaamaan vaan ulkona, joten liukas alustakin tähän vaikutti.
Tunnaria ollaan tehty kaikenlaisen häiriön kanssa ja se on parantanut keskittymistä hurjasti. Juju ilmeisesti tarvitsi lisähaastetta että otti koko tunnarin tosissaan. Muutama kerta tehtiin tunnaria hyppyesteen, noudon ja putkeen lähetyksen yhdeydessä/jälkeen sen lisksi että oma kapula oli piilossa milloin lumessa ja milloin lelun alla. Tunnaria on muutenkin tehty melkein päivittäin kun se on myös Jekulle niin hyvä aktivointikeino. Paikkikseen on treenattu rauhallista mielialaa ja se tuntui menneen läpi. Viimeisissä treeneissä Juju oli juuri niin skarppi, rento ja rauhallinen kuin toivoinkin. Näillä mentiin kokeisiin, jossa liikejärjestys ja arvosanat näin:

Paikallamakuu 91/2: Juju oli reunimmaisena (ensimmäisenä), innokkaana tuli mun kanssa kehään. Hyvin keskittyi ja reagoi käskyyn, jäi mun nähdäkseni hyvässä moodissa ja kentällä olleen agentin mukaan makasi rauhassa ja skarppina. Vieruskaveri (pieni villakoiranarttu) sen sijaan kärsi eroahdistusta, nousi istumaan ja jodlasi koko 2 minuuttisen. Juju oli parin vinkaisun verran säestänyt "kaveriaan", mutta muuten tosi hyvä.

Seuraaminen 9: Ei ihan skarppi aloitus (alkoi 2 askeleen peruutuksella jossa Juju ei ollut kovin hyvin mukana) ja alku oli vähän kehnoa, mutta me molemmat petrattiin loppua kohti. Tuomari huomautti mun huonoista käännöksistä, erityisesti juoksuosuudessa käännökset liian laveita. Täyskäännökset oli taas tosi hankalia ja nyt ihmettelenkin että miksi teen ne vasemmalle kun oikeallekin saa tehdä. Taidan ruveta harjoittelemaan täyskäännöksiä oikealle.

Luoksetulo 5: Juju lähti kuin pk-luoksetulossa eikä meininkiäkään pysähtyä :D Toiseen käskyyn reagoi (liian myöhään) ja loppu hyvin.  Lisää treeniä vaan.

Tunnari 10: Tämä oli kyllä oikein hyvä, nopea palautuskin :)

L, maahan-seiso 9: Olin menossa tekemään ruutua ja sitten kun liike olikin L meni ajatus sekaisin. En jotenkin tiennyt mistä pitää kävellä ja kävelin kumman S mutkan ja lopussa tötsän väärältä puolelta. Pysäytykset ja Jujun toiminta hyvää, ohjaajan töpeksinnästä -1 p.

Ruutu 10: Hyvin taas Juju virittyi ruutuun jo matkalla lähetyspaikalle. Juoksi niin että ruutunauha heilahti ja hyvin hakeutui keskelle. Juju näytti tietävän yhtä hyvin kuin minäkin miten ruutu pitää suorittaa :)

Kaukot 6: Järjestys I-S-M-S-I-M joista M-S vaihdossa liikkui eniten, otti ihan kunnolla askeleen eteenpäin. Ei olla paljoa treenattu näin montaa vaihtoa ja treeneissäkin näkyi epävarmuus useamman vaihdon jälkeen. Lisää treeniä vaan.

Ohjattu 9: Vasen kapula. Juju seurasi sopivasti kapuloiden viennin (oli kartalla mitä liike, treeneissä tuli esiin sekoilua kun ei oltu treenattu liikkurin kanssa). Seuraaminen siistiä mutta jäi vinoon. Heli sanoi että näkyi sama mitä vähän seuraamisessakin, ylityöstää takapäätä (minun taakse) ja jäi seisomisessa vinoon. Ollaan treenattu paljon käännöksiä ja takapään käyttöä, nyt täytyy välillä treenata suoruutta.

Hyppynouto 10: Kapula kimposi vinoon, mutta Juju kiltisti haki sen ja hyppäsi, jäi vähän vinoon kuitenkin kun olin turhan lähellä estettä. Ei vähennetty pisteitä kuitenkaan.

Yleisvaikutelma 10.

Yhteispisteet 274 p, 1-tulos ja sijoitus 1/4. Hurraa!

Juju on kyllä luotettava kisakumppani, teki taas ihan yhtä hyvin kuin treeneissä. Halli oli tuttu ja sieltä oli hyviä kokemuksia entuudestaan, joten siitä oli toki etua. Vähän lupailin Jujulle ettei sen tarvisi enää ikinä noutaa metallikapulaa ja sehän tietäisi sitä että jätetään VOI tähän ja siirrytään EVL:ään. Mutta katsotaan nyt koska on EVL liikkeet valmiina ja koska tekee mieli taas tokokokeisiin.

Tokokoe 19.11.2016

Torniossa, tuomarina Marja-Leena Hituri

Juju oli kiva ja kiltti ja meillä oli oikein mukavaa taas. Tuomari oli hieman löysempi joten pisteitä himpun verran enempi vaikka virheitä tuli mielestäni vähän enemmän kuin lokakuussa. Ainoat pistemenetykset johtui nytkähdyksistä eteenpäin paikkaistumisessa ja luoksetulossa. Jujulla oli aika levoton olo kun jätin sen näissä liikkeissä ja työn alla onkin ollut tunnetilan rauhottaminen ja uusi jättökäsky (paikka).

Paikkaistuminen 7: videolta näin että Juju teki 2 nytkähdystä jo kun kävelin poispäin ja kolmannen kun olin kääntyneenä siihen päin. Hilasi pyllyn muutama cm kerralla eteenpäin. Oli levottoman oloinen.Vieraat koirat ja kisatilanne varmasti vaikutti, mutta huomasin sitten että tätä tapahtui myös treeneissä. Joten nyt on treenattu tätä liikkeen alkuosaa ja vahvistettu rauhallista jäämistä.

Seuraaminen 10: tuntui oikein kivalta, peruuttaminenkin onnistui.

Liikkeestä seisominen: 10, tai näin luki papereissa, luulin että tuomari antoi 9.5. Juju liikahti kun kävelin sen ohi joten tästä oli(si ollut) syytäkin rokottaa.

Luoksetulo 9: Videolta näin että pois kävellessäni, Juju nytkäytti itsensä eteenpäin. Muuten ok.

Liikkeestä maahanmeno 10. Ei muistaakseni ollut mitään ihmeempää.

Ruutu 10: liikkeet otettiin 2 osassa ja ruutu oli jälkimmäisen setin ensimmäisenä. Juju bongasi ruudun hyvin heti kehään mennessä.

Hyppy 10, ei muistaakseni ollut mitään ihmeellistä.

Kaukot 10, vähän jäi katsomaan sivulle jotain toisen man käskyn jälkeen ja nousi laiskasti istumaan. Muuten ok.

Nouto 10: Kapula kimposi vinoon ja Juju jäi vähän vinoon palauttaessaan mistä tuomari ei kuitenkaan rokottanut.

Merkin kierto 10: viimeinen liike, vaikka luulin että koe oli jo ohi ja vähän huonosti itse keskityin. Ei näköjään haitanut.

Yleisvaikutelma 10: tuomari tykkäsi kovasti Jujusta. Totesi monin eri sanoin että Juju on ihana. No niinhän Juju on.

Pisteitä 308, kp, luokkavoitto ja koulutustunnus TK2. Hip hurraa!

Nyt ollaan sitten treenattu voittajan liikkeitä ja jo tammikuussa kokeillaan miten ne sujuu kokeessa. Kaukot on vielä aivan kesken, mutta muuten alkaa olla hyvällä mallilla.

JK1

Päästiin varasijalta Oulun jälkikokeeseen 30.10. ja pitihän sinne lähteä kokeilemaan, vaikka syksyn treeneissä oli sattunut ja tapahtunut ja meinasin jo aloittaa talvitauon maastojen osalta. No hyvä että mentiin, hyvällä mielellä ja koulari plakkarissa palattiin kotiin. Oli muutenkin mukava viikonloppu kun lauantaina pääsi porisemaan Sysisalaman porukan kanssa ja syömään synttärikakkua.

Jäljellä aloitettiin hyvissä olosuhteissa, kostea jäkäläkangas (ja tällä kertaa ilman poroja) ja aste-pari lämmintä. Räntää sateli hiljakseen, mutta sen verran hiljakseen ettei jäljet peittyneet valkoisen alle.
Jana oli vähän epävarma ja takajälki nousi. Sen jälkeen kuitenkin jälkikoira eteni tosi varman oloisesti ja ilmaisi kaikki kepit oikein hyvin. Treeneissä Juju on jättänyt 1-3 keppiä ilmaisematta, joten tämä onnistui nyt sitten 150%.  Pisteitä jäljeltä 163.

Esineruudussa Juju päätti juoksennella ensin ihan muuten vain. Vähän jo hikeä pukkasi kun lähetin kolmannen kerran ja Juju vaan juoksenteli. No toi sitten kuitenkin esineenkin, onneksi ei tarvinnut tuoda enempää. Pisteitä 29. Viimeisissä esineruututreeneissä oli tätä samaa juoksentelua, en oikein tiedä miksi.

Tottikseen mentäessä me sitten molemmat vähän romahettiin. Kenttä (OKK) on hankala kun sinne mennään pusikon läpi niin että koira näkee kentän ja yleisön vasta "astuessaan sisään". Ei voinut tehdä normaalia virittelyä ja odottelua kentän reunalla ja yleisön ohi mentäessä Jujulla sitten herpaantui keskittyminen totaalisesti. Se jäi voimakkaasti kiinni yleisöön ja kun minä vielä hermostuksissani käskytin tosi tuimasti oli alku yhtä haahuilua ja heijastui 2 ekaan liikkeeseen. Paikkamakuussa Juju istui, oli noussut istumaan melko pian, mennyt takaisin maahan ja sitten taas istunut. Sama meno jatkui seuraamisessa missä ei keskittynyt, haahuili, käännöksissä skarppasi, henkilöryhmässä jäi haistelemaan yhtä ihmistä. Jäävissä Juju sitten heräsi normaaliin tottistilaan ja minäkin muistin kehua, minkä jälkeen kaikki sujui tosi hyvin. Erityisen iloinen olin noudoista, esteet meni todella varmasti vaikka heitin kapulan vinoon ja minne sattuu. 

Pisteitä 91, paikallamakuu puuttellinen (-5) ja seuraaminen hyvä (-4), muut erinomaista :)

Lopputulos JK1, 1-tulos yhteispisteillä 283 p ja luokkavoitto. Aivan älyttömän mahtavaa! Ja aivan älyttömän mahtava koira mulla! 

Toko AVO1

Jujun kanssa käytiin tokokokeessa Torniossa lauantaina (8.10). Koe oli samalla Lapin piirinmestaruuskoe, mutta meidän porukasta ei löytynyt vielä yhtään ylemmän luokan koirakkoa, joten ei osallistuttu joukkuekisaan. Jujunkin kanssa mentiin vielä turvallisesti avoimeen luokkaan, voittajaluokan liikkeistä kaukokäskyjen i-s-i vaihdot on vielä kovasti työn alla. Juju oli kokeessa oikein hyvässä vireessä ja teki yhtä hyvin kuin treeneissäkin. Oli ihan hirveän kiva olla Jujun kanssa kehässä ja se näkyi myös tekemisessä ja pisteissä. Tuomari oli Pipa Pärssinen ja liikkeet suoritettiin tässä järjestyksessä:

Paikalla istuminen 9 1/2: Vähän levoton. Olen treenannut minuun fokusoimista vapauttamalla välillä luokseni palkalle ja nyt takapuoli kerran nytkähti sen näköisesti että luuli että kaivan kohta lelun esiin. Siitä -1/2p

Nouto 8: Nouti ja palautti tosi hyvällä vauhdilla mutta tarvi 2 irroituskäskyä kun ensimmäisellä puri vaan kahta lujempaa kapulaan :D Ollaan treenattu tiukkaa otetta ja tämä on vielä vähän vaiheessa... pitää treenata irroittamista seuraavaksi.

Kaukot 10:  Säpäkät ja ryhdikkäät vaihdot. 

Estehyppy 9: Tökkäs mua kuonollaan niin kuin on tapana. Millähän tuosta pääsis eroon.

Merkki 10: hyvin bongas merkin ja vauhdilla kiersi.

Ruutu 10: hyvin bongasi ruudun, innolla juoksi aivan keskelle ja malttoi seistä varmaan 30 s ennen kuin tajusin, että ei tarvitse odottaa liikkurin käskytystä vaan saan ihan oma-aloitteisesti antaa maahan käskyn. Jujulla on ollut ennakointia maahanmenon kanssa, mutta ei ollut enää.

Seuraaminen 9 1/2: Tähän olin myös ihan älyttömän tyytyväinen. Peruutuksessa aukes ja meni solmuun aivan kuin treeneissäkin (pitää treenata!), mistä -1/2 p.

Liikkeestä seisominen 10: tuntui hyvältä ja ilmeisesti myös näytti.

Luoksetulo 9 1/2: Tuli oikein hyvällä vauhdilla ja jossain kohtaa (en muista oliko edessä vai sivulle siirtymisessä) vähäsen sitten tökkäs/törmäs.

Istuminen 9 1/2: Yritin sanoa riittävän selvästi käskyn ja se sai aikaan sitten myös pienen tempon hidastamisen mistä -1/2p.

Yleisvaikutelma 10: Tuomari tykkäs meistä molemmista, ohjaus oli hyvää ja koira osaava.

Yhteispisteet 303.5 p, kunniapalkinto ja sijoitus 1/5.

Olipas kiva koe, fiilis oli ihan huippu ja oltiin kyllä nyt Jujun kanssa koko ajan yhdessä.

Juju tokokokeessa

Jujun kanssa käytiin sunnuntaina Kuusamossa tokokokeessa. Tuomarina oli Allan Aula ja tunnelma leppoisa noin muuten, mutta kehässä oli meillä kyllä aika nihkeää. No tason tarkistushan tämä oli ja paljon tuli vinkkiä siihen mitä pitäisi treenata. Ja pääasiassahan sitä pitäisi treenata juuri sitä minkä tiesinkin, mutta mikä vaan tuntuu jäävän liian vähälle. Häiriöitä.  Lisäksi pitää nyt vaan saada lisää rutiinia kokeisiin jotta itse osaisin olla vähän iloisempi ja rennompi enkä tönkkö ja tuima.

Kenttä oli keskellä rutikuivaa kangasmetsää oleva kivituhkakenttä, aurinko paistoi vaikka matkalla satoi kaatamalla. Kuuma oli erityisesti mustan turkin sisällä. Juju tuntui ihan hyvävireiseltä kun kehään mentiin, mutta liikkeiden välissä kyttäsi jotain kentän oikeassa laidassa.  Oletin että häiriötä aiheutti joku kentän laidalla odottava narttukoira, mutta saattoi olla että pahin häiriö oli se tyyppi, joka tavattiin kehästä palatessa auton vierestä. Poro.  Tuuli kävi oikealta, joten porot haisi nokkaan varmaan aika voimakkaa vaikka ei niitä nyt näköetäisyydellä sentään ollut. Tulosten valossa koe meni kyllä ihan hyvin, 1-tulos ja sijoitus 1/6. Huono vire se vaan harmitti kun hyvä fiilis olisi minulle tärkeämpää kuin tulokset. Mutta jatkamme harjoittelua ja poistumme toistaiseksi mukavuusalueelta (oma kenttä) treenaamaan vieraille kentille ja kunnon häiriöihin.

Paikalla istuminen 10.
Ei ollut ihan 10 arvoinen, pää pyöri ja yhdessä kohdassa Juju vähän nytkähtikin (minun suuntaan) kun ei keskittynyt. Ihan lopussa yhtäkkiä pää kääntyi 90 astetta ja kaula venähti monta senttiä :o Arvelen että porojen (tai sitten narttukoiran) haju leijaili nenään. Juju on ollut turhan huoleton paikkiksissa viime aikoina, ei keskity minuun vaan ympäristön tarkkailuun. Täytyy ottaa tehotreenin alle.

2. Liikkeestä maahanmeno 7
Juju rupesi sekoilemaan jääviä n. viikko ennen koetta ja meni sinnikkäästi maahan istu käskyllä. Istumista sitten treenattiin joka päivä  ja kokeessa Juju varmuuden vuoksi istui vaikka sanoin maahan. Näin tämän sivusilmällä varjosta ja annoin toisen käskyn. Huonoa keskittymistä tämäkin.

3. Ruutu 0
Juoksi reippaasti ja mun pysäytys vähän myöhässä, takajalka näytti olevan ruutunauhan päällä/ulkona eikä Juju osannut korjata "pienesti" vaan juoksi ruudun etureunasta ulos ja tarvittiin vielä lisää käskyjä. Nyt treenataan paikan "pientä" korjausta. 

4. Seuraaminen 8.5
Tämä oli kaikenkaikkiaan vähän huonoa. Ei mitään isoja mokia, mutta haahuilua käännöksissä ja peruuttamisessa ainakin. Molemmat oltiin kovin väärässä moodissa ja vähän paineessa alun mogista.

5. Luoksetulo 10
Tässä ei ollut ihmeempää. 

6. Kaukot 7
Juju jäi skarppina, mutta juuri kun liikkuri vaihtoi kyltin istu asentoon, pää ja nokka kääntyi haaveilemaan sinne kentän oikealle laidalle. Tarvi 2 käskyä ennen kuin nousi ja sitten minä sekoilin käskyjen kanssa (man-down) että Juju vielä epäröisi maahanmenoakin.  

7. Estehyppy 10
ok

8. Liikkeestä seisominen 10
Juju oli vinossa kun käännyin, joten tuskin ihan 10 arvoinen, mutta muuten ok.

9. Merkki 8
Merkki oli vähän hankalasti ruutunauhan edessä paikassa missä ruutunauhan takana oli kaikenlaista (ihmisiä, pöytiä, agilityesteitä). Osalla koirista oli joko vaikeuksia erottaa merkkiä tai sitten niitä joko arvelutti tai ilahdutti ruudun takana olevat ihmiset/tavarat. Juju kuului siihen ryhmään joka olisi juossut iloisesti kehästä ulos. Sain pysäytettyä sen rajalle, annoin uuden käskyn ja Juju haahuili luokseni merkin toista puolta. Olin jo lähettämässä Jujua uudelleen (luulin että liike oli nollaantunut) mutta liikkuri ystävällisesti pelasti tilanteen sanomalla kiitos heti kun Juju tuli sivulleni. Tämäkin treenin alle, merkin taakse kunnon häiriöitä.

Kokonaisvaikutus 10.

Yhteensä 264,5 p

BH

Juju kävi oman kerhon järjestämässä BH kokeessa keskiviikkona ja hyvin meni. Olin tosi tyytyväinen sekä itseeni että Jujuun ja tottis meni samaan tapaan kuin treenitkin. Kaupunkiosuudella ei tullut mitää yllättävää. Paitsi ehkä se, että Juju kulki koko ajan vieressä hihna löysällä. Normaalisti kun se vetää kuin hinaaja :D 

Kisakirja ja kokeisiin osallistumisoikeus hankittu

Kaikista tyytyväisin olin meidän mielentilaan ja siihen että tuntui siltä että oltiin kokeessa yhdessä ja Juju palkkaantui kun kehuin sitä. Oli kiva tehdä tottista ja luulen että Jujukin tykkäsi siitä. Tämä oli tavoitteeni ja tästä on kyllä tosi hyvä jatkaa harjoituksia. Mahtavaa kun on BH alta pois, nyt voi treenata täysillä maastoja ja esteitä.

Viikonloppuna oltiin hakuporukan kanssa Leirikarissa, Niemisen Reija koulutti meitä lauantaina. Tulipas taas paljon hyviä vinkkejä ja treeniporukan koirissa saatiin monta solmua avattua. Hurjan hyvä viikonloppu. Jujun treeniohjelmaan tuleville viikoille tuli ainakin:
- Umppareiden ilmaisuja hetsaamalla ja haukkuun kestoa
- Sekametsää
- Tyhjille eteenpäin työskentelyä (apuohjaaja!)
- Ilmaisuihin ja etsintään kestävyyttä pikku hiljaa.

Maastokauden avaus ja koeuran korkkaus

Vappuna käytiin etelässä ja avattiin maastotreenikausi Valkeakoskella Eloisa-Offlines kasvattien leirillä. Jane ja Jekku vietti vapun mökillä ja minä ja Jujukin päästiin nauttimaan kesästä järven rannalla parin päivän ajan. Keli oli todellakin kesäinen, ainoastaan vesi oli kylmää. Jekun kanssa heitettiin talviturkit, minä Näsijärveen ja Jekku mökkirantaan (trimmerin avustuksella).

Pojat saunarannassa härkälintujen mekkalaa ihmettelemässä

 Leirillä oltiin lauantaina aamupäivä jälkiryhmässä ja sunnuntaina koko päivä hakumetsässä. Lisäksi lauantai iltapäivän kuuntelin tottisoppeja, joita jakeli Jari Kantoluoto. Tykkäsin kovasti kaikista kouluttajista (haussa Mirva Helistölä, jäljellä Taina Ylilammi), mukavia tyyppejä ja jakoivat hyviä treenivinkkejä. Tottiksessa paneuduttiin joka koiran kanssa tunnetilaan. Kentälle tullessa koiria ei hetsattu, haukutettu tai virettä nostettu vaan odotettiin että se tarjoaa aktiivisuutta ohjaajalle. Tästä palkka. Ideana se, että koira oppii itse nostamaan vireen, tekemään töitä ohjaajalle, ei palkalle ja hoksaa että se voi itse toiminnallaan vaikuttaa ohjaajaan. Saadaan tasaisempi vire, keskittyneempi koira ja harmonisempi koesuoritus. Tämä tuli kyllä sopivaan saumaan kun olen pähkäillyt näitä viritelyasioita osaamatta päättää miten tehdä. Viime kesänä haukutin, mutta Jujulla oli juurikin sitä ongelmaa (minkä Kantoluoto sanoi haukuttamisen aiheuttavan), että se nousi haukusta, mutta vire ei kantanut kovin pitkälle ja vireen säätely oli muutenkin hankalaa. Helposti nousi liikaakin mikä huononsi keskittymistä. Haukuttamista ja hetsaamista voi käyttää "palkkana" kun  koira on itse nostanut vietin, eli ei nosteta vaan yhdistetään vietti hetsaamiseen. Vähän sama logiikka vauhtiliikkeissä, hetsataan koiraa kun se itse kiihdyttää vauhtia. Esim luoksetuloa pitkällä matkalla, kun koira kiihdyttää juostessaan vauhtia, kaivetaan patukka esiin ja innostetaan koiraa. Kantoluoto ei käytä patouttamista ollenkaan, koska ei halua että koira tekee palkalle (padotessaan koira ajattelee hänen mukaansa vaan palkkaa). Treenin alkuun tehtiin luopumistreeniä, joka parantaa keskittymistä ja  ennaltaehkäisee/sammuttaa palkan vaanimista. Luopumisessa on oleellista että koiran olemus rentoutuu, kun koira on rentoutunut, otetaan muutama helppo liike (esim istu, maahan), kehutaan/palkataan ja tämän jälkeen ruvetaan tekemään tottista. Olen nyt muutaman kerran ottanut treenin alkuun tuon "luopumisrituaalin" ja täytyy sanoa että toimii! Seuraamisessa ei ole enää yliyrittämistä ja sähläämistä, vaan keskittyneempi ja harmonisempi tunnelma.

Jäljellä Jujulle tehtiin "ihmisriista-treeni". Kevään eka jälki ja arvelin että voi olla aika haastavaa, mutta halusin kokeilla tätä ideaa. Ihmisriistaa voisi hyödyntää motivaation kohottamiseen maastossa jossa on paljon eläinriistan aiheuttamaa häiriötä. Juju sai nähdä jäljentekijän lähdön (luuli tietenkin maalimieheksi ja rupesi ilmaisemaan tätä...), jäljentekijä jätti myös lääppimisjälkiä käsistään kulmiin ja keppien kohdalle ja lopuksi jäi jäljen päähän palkaksi. Jälki oli n. 400m ja vanheni alle 1 h.  Alku meni ihan hyvin, Juju oli kyllä lajista selvillä (jäljesti ei yrittänyt ilmavainulla ratkoa) mutta ongelmatilanteessa tuli esiin epävarmuus/osaamattomuus/tms. Maasto oli paljon ryteikköisempää mihin ollaan totuttu, liina jäi kiinni moneen kertaan ja itse kadotin tuntuman ja Jujun näköpiiristä jossain vaiheessa (pitäis muistaa treenata muuallakin kuin kuivilla mäntykankailla!). Tämän jälkeen Juju meni ilmeisesti kulmasta yli ja kadotti jäljen. Löysi kyllä vielä jonkun jäljen (en tiedä oliko oikea), mutta päätyi tielle eikä löytänyt enää takaisin oikealle jäljelle. Vaikka jälki meni pieleen, treeni oli kyllä hyvä ja superopettavainen, tuli monta ajatusta ja ideaa kesän treeneihin sovellettavaksi. Ihmisriistoja, lisää vieraan tekemiä jälkiä, lisää kokemusta jäljen hukkumisesta ja vaihtelevia jälkiä ja maastoja. Lisäksi keppimotivaation kohotusta hankalilla kepeillä (sammaleen tms alle piiloon) ja leikkiä/kunnon bileet kepeillä.

Sunnuntaina hakuiltiin 2 tosi hyvää treeniä. Ensimmäisellä kierroksella otin helpohkon ja lyhyen treenin kun oli ensimmäinen kunnon metsätreeni, vieraat maalimiehet ja vieras rata. 3 pistoa, 3 löytöä, jokaisella 10-20 haukkua. Tämä sujui tosi hyvin, hyvä vire, hyvät haukut ja kehuja tuli korrektista maalimieskäytöksestä. Toisella kierroksella otettiin alkuun tyhjä jota sitten hinkattiin useamman lähetyksen verran kun Juju sitkeästi kaarsi kohti autoja jonne yksi koira oli aiemmin päivällä tehnyt baanan. Toisella puolen etukulmassa löytö jota haukkui hyvin. Toiselle puolen hyvä pisto mutta maalimiehellä sattui joku katkos ja Juju oli tuijottanut hetken maalimiestä ennen kuin rupesi haukkumaan. Tämän jälkeen toinen tyhjä, jonne lähti vähän epäröiden, mutta teki kuitenkin hyvänoloisen tyhjän (en nähnyt ylämäkeen mutta viipyi ainakin kauan) ja vielä viimeisellä pistolla maalimies maakuopassa. Eka maakuoppa ja Juju aloittu haukun heti ja haukkui tosi hyvin kuopan reunalla.

Jane teki metsässä mielenkiintoisen löydön (hirven pää)

Tultiin reissusta keskiviikkoiltana ja helatorstaiaamuna pyyhkästiin sitten omalle kentälle tokokokeisiin. Viimeistelytreenit jäi tekemättä ja se kyllä näkyi.  Ei oltu käyty kentällä pariin viikkoon, treenaaminen jäi kiireiden, mun huonon fiiliksen (Jekun diagnoosin jälkeen) ja vappureissun takia ja Juju oli sitten aikamoisilla kierroksilla kun omalla kentällä oltiin. En saanut sitä oikein hyvään mielentilaan enkä kyllä itsekään missään ihan optimitilassa ollut (kokeissa kun oltiin). Selvittiin kuitenkin jotensakin kunnialla. 

Paikallamakuu 9: meni maahan ja nousi oikein hyvin, makasi puolet ajasta ihan normaalisti vähän sivulle vilkuillen, mutta loppua kohti terästyi ja rupesi ilmeisesti kuvittelemaan että minä joko kohta kutsun sen luokse tai sitten vapautan palkalle. Oli yhtäkkiä kuin jousilla ja teki pienen nykäyksen kun ilmeisesti sormeni,silmäni tai herra ties mikä liikahti. Jaa-a paikkista ei olla taidettu paljoa treenata, kevään ajan olen vahvistanut nopeutta ylösnousuissa ja aika paljon vapauttanut palkalle, nyt täytyy ottaa äkkiä kuuri kunnon paikallaoloja.

Kuva Laura Hanni

Seuruu 9 1/2: tuntui ihan kohtuulliselta, Juju ehkä jonkun verran välillä takana mutta ei ainakaan painanut.
 
Maahanmeno 9: Mun vartaloapu...

Luoksetulo 8 1/2: Juju oli ottanut askelia mun perään ???  Tai jonkinlaisen liikkumiseleen! Nyt täytyy palkata pelkästään rauhallisesta ja varmasta maassapysymisestä.

Kapulan pito 7 1/2: Juju tikkasi kapulaan kuin sika limppuun eikä sitten irroittanut ennen kuin toisella käskyllä. Tämän jälkeen jäi kiinni kapulaan niin että kun vapautin liikkeen jälkeen, karkasi liikkurin perässä kehän ulkopuolelle hakemaan kapulaa :o Arvelin että oli jotenkin kauhean kuormittunut ja tämä oli ihan vaan kisajännityksen tuoma moga, mutta eiei. Treeneissä teki samaa, jäi kiinni kapulaan tosi paljon. Talvella treenattiin kapulahäiriötä paljon hallilla, mutta ei se riitä, tarvitaan lisää treeniä ja eri paikoissa.

Kauko-ohjaus 10: yksi kymppi sentään. Kaikki sivulle ja istumaan nousut oli tosi säpäkät, joten jotain hyötyä on kevään treeneistä sentään ollut.

Hyppy 8: Jujun ajatus ja silmät harhaili edelleen noutokapulassa. Kun annoin hyppykäskyn lähti haahuilemaan kohti estettä, suorastaan yllättyi kun näki sen edessään, harkitsi kiertämistä, mutta päätti kuitenkin hypätä ja jäi epävarmana vähän puolittaiseen asentoon siihen mun eteen-sivulle.

Kokonaisvaikutus 7:  Ajatusten harhailusta ja noutokapulan perään karkailusta -3, muuten oli hyvä.

1-tulos (173p), mutta keskittyminen ja vire oli kaikkea muuta kuin hyvät. Opettavainen ja hyvä kokemus ensimmäisestä kokeesta kyllä yhtä kaikki. Tiedän mihin kiinnittää huomiota treeneissä.

Vanhuskoirat on olleet lumien mentyä aivan hirveän energisiä. Sekä Jane että Jekku tuntuu voivan paremmin kuin pitkään aikaan ja ovat kuin olisivat  nuorentuneet monta vuotta. Toivotaan että tätä jatkuu ja jatkuu ja jatkuu...

Kuvat Laura Hanni

PM-kisa

Kesän ainoat pk-kokeet käytiin Jekun kanssa Kemissä 31.8. Koe oli samalla PM-kisa ja olin ilmottanut Jekun jäljelle. Tuomarina jälkikoirilla Allan Aula. Kirjoittelin kisaraporttia heti kokeitten jälkeen, tässä se on nyt viimeistellyssä muodossa:

Jäljillä aloitettiin, nostin meille jäljen nro 4 (yhteensä 5 kilpailijaa). Jäljet oli eri paikassa missä Yöttömän yön jäljet on olleet ja maasto vaikutti yllättäen ihan hyvältä. Alueella oli soramonttuja ja metsä kuivan näköistä kangasta. Jekun janan takana näkyi vähän kosteampaa ja puolet tai 2/3 jäljestä olikin suota, mutta ei mitään erityisen pahaa.

Jana muuten ihan ok, mutta n. puolessa välissä lähti vasemmalle ja rupesi vetämään takapuoltaan maahan :o Allu huusi että väärä, ilmeisesti siis väärä jälki, käännyin takaisin janalle jonne Jekkukin huitas ja nosti uuden jäljen lähempää takakreppiä. Sinne huideltiin ihan hyvän tuntuisesti, melko pian nousi keppi. Tämän jälkeen meni monta sataa metriä ja useampi isohko oja ennen kuin nousi 2 keppi. Kolmannen kepin nostin minä itse :| ja kohta menimme hiekkatien yli. Oltiin pyöritty aika paljon ja olin niin sekaisin suunnista että luulin että menimme sen tien yli, jota pitkin oltiin janoille ajettu. Näin 5-jäljen koirakon auton ja taas rupes aivot raksuttamaan että ollaankohan jo heidän jäljellä kun heidän janansa oli tien toisella puolen. Nousi kuitenkin ihan oikeanumeroinen keppi, 4 plakkarissa ja matka jatkui. Pyörittiin siinä tien lähellä ja koko ajan arvelin että jälki kohta loppuu, mutta kun seuraavakaan keppi ei ollut vielä kutoskeppi rupesi hymyilyttämään. Kutoskeppikin löytyi hyvissä ajoin, jäljeltä täydet 170 p. Tuntui mukavalta erityisesti kun jälki ei ollut treeneissä mennyt kovin hyvin. Jekku ajoi koko kesän jälkeä hyvin ja intensiivisesti, mutta keppeihin reagoiminen kärsi melkoisen inflaation.  Erityisesti jos jälki on vaikea, tuntuu että kepit "unohtuu". En oikein pysty uskomaan että Jekku ei niitä haistaisi kun kävelee suoraa päältä. Mutta jälki itsessään tuntuu olevan nyt SE juttu ja kepit vähän sivuseikka. Ennen kokeita sain kuitenkin pari tosi onnistunutta keppimotivaatiotreeniä, jotka varmasti auttoi tässä. Palkkaa paransin niin että se tulee rasiasta mahdollisimman juhlallisin seremonioin ja on laadultaan sitä luokkaa (kissanruoka-metvursti linjaa) että sitä varten kannattaa pysähtyä.

Hyvällä mielin menin tietenkin tottikseen, joka oli kuitenkin sitten ihan fiasko.
Jouduttiin taas 3-koplaan jossa Jekun suoritusnumero keskimmäisenä.  Jekku oli jo autosta pois tullessa paineessa, ehkä myös jotenkin fyysisesti huonovointinen (selkä). Unohdin kaikki rutiinit saman tien, kun Jekku ei meinannut istua. Sitten rupesin taas säätämään ja sähläämään ja loppujen lopuksi juostiin kehään niin että Jekku ei ottanut kontaktia ollenkaan. Ilmottautumisten jälkeen Jekku meni odottamaan ja laitoin sen maahan, jossa se ei olisi halunnut pysyä (painetta? epämukavaa oloa? en tiedä, mutta ihan kauhean kummassa vireessä se oli, tahmea, epävarma ja outo).  Kun tuli meidän vuoro, sama outous jatkui. Seuraaminen oli kamalaa, Jekku jätätti, haisteli maata, haahuili ja haisteli henkilöryhmäläisiä. Sitten kuitenkin parani, liikkeestä istuminen oli hyvä (muistaakseni 10), maahanmeno ihan ok, luoksetulo samoin. Seisomisesssa tais ottaa lisäaskeleita, muuten hyvä. Tasamaanouto ok, mutta sitten heitin vähän vinoon kapulan esteen yli. Lensi kuitenkin kauas ja niin vähän vinoon, että en arvellut haittaavan kun noita vinoja heittoja nyt on treenattu. Mutta Jekku kiersi molempiin suuntiin esteen. A-esteen yli kiipesi, mutta kiersi takaisin tullessa. Tästä huolimatta eteenmeno oli tosi hyvä, maahanmeno nopea. Sain siitä kehuttua, mutta siitä huolimatta paikallamakuussa Jekku ei pysynyt alkua pitempään. Laukausten aikana lähti minun luo ja oli kauhean paineistunut. Tästä kaikesta raavittiin kasaan muistaakseni 63 p.

Pettymyksen katkeraa kalkkiahan sitä  nieltiin kun en osannut odottaa noin katastrofaalista tottista ja ehdin onnistuneen jäljen jälkeen (joka on ollut se meidän heikoin lenkki) jo mielessäni vähän tuulettaakin. Mutta aika nopeasti pettymys koetuloksesta haihtui ja jäljelle jäi semmoinen epätoivoinen olo siitä, että ei ymmärrä mikä koirassa on vikana ja harmittaa että se on niin kertakaikkisen heikossa tunnetilassa. En edes osannut sanoa oliko ongelma henkinen vai fyysinen ja miten paljon itse sitä aiheutan. No eipä tämä koe ainakaan vähentänyt vatvomista ongelmien laadusta.

Kokeita seuraavalla viikolla mulla oli pakkomielle "varmistaa" oliko ongelma enemmän selässä vai päässä ja kävin kentällä ottamassa esteet sen jälkeen kun oltiin käyty lenkillä soramontuilla. Jekku yritti hypätä, mutta rysäytti aika pahasti esteeseen melkein sen kaataen ja minä päätin että ikinä enää en pyydä sitä hyppäämään sitä per#¤##¤#"¤§ estettä. Pari päivää tämän jälkeen tuli kynsilleni kun selkää silittäessä osuin ilmeisen kipeään kohtaan. Kokeeksi annoin sille kipulääkettä muutaman päivän mikä auttoi ja Jekku rupesi liikkumaan rennommin. Päätin ainakin toistaiseksi jättää Jekun eläkkeelle pk-kokeista. Katsotaan keväällä mikä on selkäjumien tilanne ja kannattaako ruveta enää treenaamaan esteitä niin että kannattaisi kisata.

Tokokoe 3-4.8.

Jekun kanssa käytiin pari kuukautta sitten tokokokeissa, mutta enpä ole saanut kirjattua niistäkään mitään ylös. Yritän nyt muistella tärkeimmät. Koe oli 3-4.8., paikkana Pukinpolun kenttä ja tuomarina Harri Laisi "etelästä". Oikein mukava ja ystävällinen tuomari, ei mitenkään turhan tiukka.Odotukset ei olleet mitenkään kovin korkealla, onnistuin kesän treeneillä lähinnä sekoittamaan Jekkua lisää. Treenattiin ruudun paikkaa ja kaukojen tekniikkaa yms, mutta kun edistystä ei kovin huimasti tuntunut tapahtuvan, rupesin viikko-pari ennen koetta treenaamaan asenteella ihan-sama-mikä-tekniikka-kunhan-tulis-edes-jotain-pisteitä. Ei siis oltu oikein koekunnossa, mutta tuskin sitä koskaan ollaan, joten näillä mentiin.

Kisat käytiin hirveässä helteessä, erityisesti lauantaina oli kuuma kuin hornankattilassa ja oli vaikeuksia keksiä varjopaikkaa kentän laidalta. Siinä hermostuneena säätäessäni sain lähinnä Jekun sitten paineistumaan. Pisteitä tuli arvostelulapun ja muistiinpanojeni mukaan näin:

Paikalla makuu 9, oli mennyt lonkalle ja oli kauhean paineisen oloinen kun hain pois

Seuraaminen 8,5: en muista mitä oli, sivuaskeleet ja peruuttaminen ei ainakaan olleet kaunista katseltavaa.

Istuminen seuraamisen yhteydessä 0: jäi seisomaan, painetta ja epävarmuutta

Luoksetulo 8: kohtuullisen hyvä, pysäytin liian aikaisin tai Jekku ennakoi tms

Ruutu 0: en muista mitä tapahtui, jäi varmaan kehänauhojen päälle, yritin ohjata, mutta ei tullut mitään ja tais Jekku lopulta hilpsiä takasin minun luo.

Hyppynouto 10

Metallinouto 8,5: minä en taaskaan saanut sitä helkkarin kapulaa lentämään muuta kuin muutaman metrin vinoon. Luovutus sitten tietenkin vinossa, eikä se palautusvauhtikaan varmaan päätä huimannut

Tunnari 7: Järjestys oli sekoitettuja tunnari oli heti paikallamakuun jälkeen (Jekku ensimmäisenä vuorossa). Jekku oli tosi epävarman oloinen, nosti oman varovaisesti mutta pudotti matkalla. Hienoa kuitenkin että haisteli ja toi oman.

Kaukot 8: liikkui eteenpäin

Kokonaisvaikutus 8

pisteitä 207 ja 3-tulos

Ärsytti koko touhu. Ihan samat ongelmat vuodesta toiseen, tai oikeastaan kaikki vaan pahenee ja menee alaspäin. Kaiholla muistelin alkuaikoja jolloin Jekku oli aina super hyvässä vireessä ja toimi kokeissa niin kuin treeneissäkin. Nyt en saa millään ilveellä itseäni tai Jekkua pois siitä kisa-jännitys/paine-koomasta. Vähällä oli ettenkö perunut sunnuntain koetta, mutta mentiin kuitenkin. Sunnuntaina hioin vähän kehään-meno strategiaa ja yritin tsempata itseäni, Jane otettiin myös mukaan tsemppariksi. Otin myös näyttelyhäkin mukaan, jonka sainkin oikein hyvään paikkaan kehän lähelle, mutta silti syrjään ja varjoon. Jekku oli kehään mennessä ihan eri vireessä kun sain ottaa sen suoraan häkistä eikä kentän laidalla ollut liikaa odottelua. Paikkamakuussa oli taas jotain paineistavaa. Ilmeisesti itse jätin Jekun vinoon, koska se oli vinossa kun hain sen eikä kuulemma ollut liikkunut. Vähän paineessa se oli, varmaan vaan vieraiden koirien läsnäolo + minun jännitys aiheuttaa. Yksilöliikkeisiin mentäessä se oli kuitenkin oikein hyvässä vireessä, siinä ei mitään jähmeyttä tai epävarmuutta. Taas oli järjestys sekoitettu mutta en muista miten.

pisteinä kuitenkin näin:

Paikallamakuu 9: vinossa

Seuraaminen 8: hyvä vire oli, mutta oliko sitten vähän seilaamista en muista

istuminen 10: nyt meni hyvin ja varmasti

Luoksetulo 8: taas pysähtyi liian aikaisin tms

Ruutu 8: hyvä siihen nähden että edellisillan treenit oli aiheuttaneet lähinnä lisää epätoivoa, ts Jekku ei meinannut mennä ruutuun ollenkaan, itsepäisesti jäi siihen ruutunauhojen etupuolelle joka kerta. Kokeessa meni ruutuun, mutta sivusta ulos. Sain ohjattua takaisin ruutuun, jossa jäi takakulmaan mutta kuitenkin sisäpuolelle.

Hyppynouto 8.5: en muista mitään

metallinouto 8,5: en muista muuta kuin että taaskaan se kapula ei lentänyt...

tunnari 9: tais olla ihan hyvä :) Oisko vähän pureskellut kapulaa tai luovutus ollut huono, en muista

Kaukot 7: liikkui tietenkin

kokonaisvaikutus 8.5

Kokonaispisteet 268.5 ja 1-tulos! Jee!!

Muutama kuva kokeista. Päykkösen Kirsille kiitos kuvista!

Eikös se täällä ollut se ruutu...

Tokokoe

Jekun tokokoe 31.3. Pellossa.  Ei ihan mennyt kuin elokuvissa, mutta oli kiva että käytiin. Nythän tiedän mitä pitää treenata ja toisaalta tuntui melkein kivalta että vireongelmat oli ihan toista äärilaitaa kuin syksyllä. Syksyllä Jekku meinasi singota kehästä avaruutta kiertävälle radalle, mutta nyt tuntui että sitä pitäisi jopa vähän herätellä.  Jos nyt säädetään vähän takaisinpäin niin eikös se ole sitten hyvä :D Jekku oli kyllä kummallisen haahuileva, vähän paineessa ja epävarma. Olin itse kuin pystyynkuollut puu tultuani edellis-iltana tosi rankalta Tromssan reissulta. En ollut täysillä mukana tässä maailmassa kun olin aivan armottoman väsynyt joten ohjaus oli paikoin kyllä varmaan aika hoopoa. Reissuni aikana oli  kotona sattunut pieni onnettomuus joka järkyttti minua ja tämäkin varmaan osin siirtyi Jekkuun  epävarmuutta aiheuttaen. Joten uskon että tilapäistä tämmöinen haahuilu ja korjaantuu kun itse olen 100% mukana ja saadaan rutiinia ja kisakokemusta. Hallissa oli samaan aikaan lappalaiskoirien jalostustarkastus ja melkoinen hulabaloo. Jekkuun tämä ei olisi vaikuttanut jos en itse olisi ottanut painetta koiravilinästä. Pitäisi jo saada omasta päästä ja selkäytimestä pois tämä "ongelma". Treenitkin kaipaa vähän remonttia. Tuli mieleen monta juttua mitä olen treenannut aivan pöljästi.

Osa-alueet menivät näin:

Paikalla makaaminen 10: tässä nyt ei ollut mitään ihmeellistä.

Seuraaminen 8: En saanut missään vaiheessa Jekkua oikein hyvään vireeseen, kehään mentäessä se ei ollut menossa tekemään tottista (innokkaana) vaan lähinnä haahuili mukana. Tämä varmaan ihan suoraa seurausta haahuilevasta ohjaajasta, joka ei myöskään ollut kovin innokkaana menossa tekemään tottista. Huono vire meillä molemmilla. Tuomari huomautti muistaakseni tempon vaihteluista ja täyskäännökisistä joissa tuli väljyyttä. Sivuaskeleet vasemmalle tein huonosti. Olin niin väsynyt että jouduin miettimään aika tovin kumpi on vasen ja sen jälkeen harpoin epämääräisesti etuviistoon askeleet. Näitä pitää treenata. Olen lähinnä välttänyt vasemmalle otettavia askelia kun en tiedä miten ne ottaisin. Jekku on aina siinä jalassa kiinni enkä tiedä mitään keinoa astua sivuaskelia ilman että joutuisin samalla potkaisemaan sitä syrjään. Voi kun tulisi taas joku hyvä tokokouluttaja Rovaniemelle... 

Liikkeestä istuminen 0: Jekku jäi seisomaan. Tämä ei ole treeneissä epäonnistunut ainakaan 3 vuoteen, mutta kokeissa epäonnistuu herkästi. Pitäs miettiä miten sais tämän tehtyä kokeissa niin kuin treeneissä...

Luoksetulo 5: Liikkurin sanottua jätetään koira, komensin Jekun istumaan ja lähdin menemään. Anne (liikkuri) kuiskasi että maahan, jonka jälkeen palasin pari askelta takaisin, talloin Jekun varpaille ja jätin sen maahan. Epäilin että Jekku ei lähtisi liikkeelle ekakäskystä varpaille tallomisen jälkeen, joten annoin tavallista iloisemman tule-käskyn ja Jekkuhan tuli iloisesti ja lujaa. Toppi venyi pitkäksi ja maahanmeno jäi vähän puolitiehen.Mikä pölvästi ohjaaja Jekulla onkaan. Vasta tämän jälkeen edes tajusin että voittajassa koira jätetään maahan.

Kaukokäskyt 5:  Tuplakäsky viimesellä vaihdolla ja eteenpäin liikkuminen alensivat arvosanaa, hilkulla varmaan ettei mennyt nollille. Jekku oli tahmea kuin siirappi.Kaukot on selvästi vaan huonontuneet sen jälkeen kun rupesin opettamaan niitä uusiksi liikkumisongelman takia. Tarvittas joku tokovalmentaja tähänkin, olen ihan tumpelo opettamaan näitä.

Ruutu 0: Jekku lähti kovaa ja juoksi ruudun sivusta ohi, toistin ruutu käskyn, jonka jälkeen Jekku näytti juoksevan hallin päädyssä olevalle ulko-ovelle.Kutsuin sen lopulta takaisin ja lähetin uudestaan, jonka jälkeen Jekku kyllä juoksi määrätietoisesti ruutuun mutta sain pysäytettyä sen vasta ruudun jälkeen juostuaan melkein kehänauhojen yli. Jekkua hämäsi todennäköisesti päädyssä olleet agilityesteen siivekkeet ja ehkä myös kehänauha. Treenattiin paljon ruutunauhan ylittämistä (mikä on kamalan vaikeaa) ja käytin siinä kehänauhaa. Voipi olla, että Jekku tajusi tämän nyt niin että idea on mennä kehänauhan toiselle puolen, oli se sitten maassa tai ilmassa. Pitää vaan treenata lisää erilaisia häiriöitä, viritellä kehänauhoja ja härpäkkeitä joka puolelle.
.
Hyppynouto 8: "Jee viimeinkin jotain mitä osaan" tuumasi Jekku ja liiteli riemumielin esteen yli ja tömäytti minuun kiinni kapulansa kanssa. Tästä törmäilystä meni pari pistettä.

Metallinouto 91/2: heitin kapulan turhan lähelle, muuten meni tosi hyvin, mutta palautus ravilla. Oisin voinut heittää vähän kauemmas niin ois laukka saattanut irrota. Muuten tosi hyvä metallinouto Jekulta.

Tunnari: Jekku lähti rauhallisesti, haisteli mielestäni hyvin ja toi väärän. höh.

Kokonaisvaikutelma 10. Tuomarin mielestä tosi hyvää yhteistyötä, liikkeet ei vaan onnistuneet.

Pisteitä tällä suorituksella kertyi 158 joten suunta on tästä toivon mukaan vain ylöspäin.

tokokoe

Jekun kanssa käytiin sunnuntaina Pellossa tokokokeessa, tuomarina Päivi Lamminen.
Liikkeet meni kutakuinkin näin:

Paikallamakuu 10, tässä ei mitään ihmeempää, tuomari sanoi että 3 viimeisestä (joiden joukossa Jekku oli) koirasta yksi oli vinkunut, mutta koska hän ei ollut varma että kuka, ei voinut ketään rokottaa. Jekku ei ole koskaan vinkunut paikallamakuussa mutta mistäs sitä tietää...

Seuraaminen 9: Piste meni liian tiivistä seuraamisesta joka kuitenkin muuten oli tuomarin mielestä hyvää. Seuraamisen alussa Jekku puuskutti joka askeleella kuin olisi päästänyt suun kautta ylimäärästä höyryä ulos, oli viittä vaille ettei olisi vinkunut tai päästellyt muita ääniä. Tämä on epätyypillistä Jekulle. Lisäksi seuraamisen alussa Jekku oli virittynyt eteen-menoon,  meinasi lähteä edistämään ja oli jännittynyt ja valmiina säntäämään hallin toiseen päähän :o En oikein ymmärrä että mistä tämä eteenmeno villitys johtuu. Treeneissä Tassuvaarassa se ei ole tehnyt tätä kertaakaan pariin viikkoon, eikä me olla eteenmenoa harjoiteltukaan moneen viikkoon. Ymmärsin kun Jekku 2 viikkoa sitten hakukokeessa oli menossa eteen. Sehän kuuli kun parille annettiin eteenmeno käsky ja oli vielä itse juuri ollut paikallamakuussa (+ olin 2 viikkoa aiemmin "antanut palkaksi" eteenmenon rauhallisesta paikallamakuusta). On hirveän vaikea ymmärtää mistä se keksii että tokokokeessa ja hallissa (missä ei koskaan ole otettu eteenmenoa) tehtäisiin eteenmenoa. Saattoi se tietenkin taas yhdistää paikallamakuun tähän, vaikka siinä oli taukoa 5 koiran verran ennen kuin oli Jekun vuoro. Tai sitten se vaan oli niin kiihtynyt, että yhdisti oman tunnetilansa eteenmenoon, joka on megalomaanisen kiihdyttävää Jekun mielestä. En tiedä, perin kummallista mutta aika mielenkiintoista.

Liikkeestä maahanmeno: Seuraamisen jälkeen hörhöily jatkui kun epähuomiossa taputin Jekkua rintaan.  Rintaan taputus on joskus aikoinaan opetettu tarkoittamaan että nyt tulee eteenmeno (ikäänkuin tähän tarvisi mitään lisävinkkejä). Kun avasin suuni, Jekku lähti, mutta kun sanoin "seuraa" tuli yhtä nopeasti sivulle. Eli teki nopean pyrähdyksen niin kuin aina kun ennakoi eteen-käskyä. Palasi kuitenkin seuraamaan ja ilmeisesti tajusi ettei tässä olla eteen lähettämässä, koska meni maihin melko hyvin. Tuomari ei kommentoinut muuta kuin tuota syöksyä. Koska ei ymmärtänyt mitä koira teki, oletti että minä annoin ylimääräisen käsiavun ja otti siitä pisteitä, 7 p.

Luoksetulo: ei meinannut pysähtyä millään, hipsi monta askelta, 7 p. Pitää miettiä miten tuon pysäytyksen opettaisin. Ei se ole treeneissäkään hyvä.

Liikkeestä seisominen: otti joitakin askelia perääni, 8.5 p. Nopea seisahtuminen pitää treenata kyllä ihan uusiksi.

Nouto 8.5, meni rumasti kapulalle ja tökkäsi mua kapulalla. Ihan normi suoritus siis. Näillä kierroksilla ei voi paljoa muuta vaatia.

Kauko ohjaus 10, tämä meni ihan hyvin.

Estehyppy 9.5: sivulletulo muistaakseni vähän vajaa.

Kokonaisvaikutus 9, tuomarin sanoin: otan pisteen kun koira on niin outo !?! Yhteistyö hyvän näköistä, mutta koira tekee välillä tosi outoja juttuja (maahanmenossa erityisesti). Hah :D Olen täysin samaa mieltä. Outo koira, mutta eipähän käy elämä tylsäksi. Pisteitä kuitenkin 175 ja 1-tulos ja sij 2/6.


Tulos sinänsä oli ihan ok, mutta erityisesti kehän laidalla odottelu oli todella ahdistava kokemus. Jos Jekku 2 viikkoa sitten hakukokeen tottiksessa oli kuin enkelin ajatus, oli se sunnuntaina kuin pirun riivaama. Ennen kehään menoa ei pystynyt rauhoittumaan millään, pomppi ylös-alas vaikka oli käskyn alla. Ei kestänyt yhtään muita koiria, reagoi jopa hallin oven avaamiseen ja oli  hermona. Ihan kuin se olisi taantunut 3 vuoden takaiseen tilaan eikä tässä olisi koko kesää treenattu rauhoittumista kehän/kentän laidalle. Masensi niin, että "päätin" että Jekun tokoura saa päättyä TK2:seen ja vaihdan koiraa seuraaviin kokeisiin.

Janen kanssa varmaan keväällä käynkin voittajassa, sen verran innokas eläkeläis-tokoilija se on. Enkä nyt ehkä Jekunkaan kanssa heitä hanskoja tiskiin. Pitää vain taas ottaa opiksi. Viime viikon treenit oli aivan liian kiihdyttävät  kun palkkasin kaiken maailman vinkupalloilla. Huomasin kyllä treeneissäkin että Jekku alkoi käydä turhan korkeilla kierroksilla, mutta kun ei se treeneissä haitannut niin en ottanut asiaa turhan vakavasti. Ahdas halli (vaikkei se ahdas olekaan, mutta tilaa kuitenkin rajallisemmin kuin ulkona), paljon koiria ja hälinää sekä jännittävä ohjaaja tekee asiasta vaan sitten hieman erilaisen. Itse en  pystynyt keskittymään koeaamuna ollenkaan. Takana (ja edessä) oli stressaava työviikko ja minulla oli työasiat mielessä aamulla kun ajoin (reilua ylinopeutta, kun lähdettiin myöhässä >:( ) Pelloon. En itsekään ollut parhaassa mahdollisessa vireessä ja keskittymisentilassa mikä sekin jo vaikutti varmasti Jekkuun. Jekkua ei olisi kannattanut viedä halliin niin aikaisin odottamaan, olisi pitänyt väsyttää sitä enemmän ulkona. Mutta sehän on tietenkin tärkeintä, että kehässä Jekku pysyi kohtuullisen hyvin nahoissaan ja osassa liikkeistä keskittyi hyvinkin hyvin.

Pellon kisat oli hyvin järjestetty, palkinnot tosi kivat ja tuomari oli minun mieleeni. Tiukka, mutta ihan asiasta rokotti. Kotimatkalla poikettiin hakemassa 20 kg poronlihaa ja 10 kg luita, joten loppujen lopuksi melko kannattava reissu.

HK2

Jekun kanssa käytiin toissa lauantaina Kemissä SPL:n järjestämässä hakukokeessa. Huh kylläpä jännitti. Viimeiset vuodet on pk-koekäyntejä tullut tasan kerran vuodessa joten harjoitusta ei selvästikään ole ollut tarpeeksi. Nipin napin saatiin tulos ja koulari kotiinviemisiksi, mutta olin Jekun suoritukseen hyvin tyytyväinen.  Ne ongelmat mitä Jekun kanssa on ollut olivat tipotiessään. Pistemenetykset tuli nyt ihan teknisistä jutuista ja ohjaajan kömmähdyksistä. Näitä nyt vaan pitää harjoitella.

 Jekku toimi hyvin, teki asiat kuten treeneissä, oli kuulolla, tottiksessa kontakti oli hyvä eikä se missään vaiheessa ollut "outo" tai epävarma mikä on viitannut paineistumiseen. Koko kokeen ajan Jekku tuntui "hyvältä käteen" ja oli sellaisessa mukavassa vireessä. Maastoilla aloitettiin, avoimessa luokassa oli 2 koiraa joista Jekulle arvoin isomman numeron. Se oli siis toisena vuorossa hakuradalla (koe oli 1- ja 2 luokille). Maasto oli mukavaa kuusimetsää. Heti ensimmäisellä pistolla etukulmaan Jekku ilmaisi maalimiehen, ilmaisu ja näyttö hyvin kaikinpuolin. Tämän jälkeen toiseen etukulmaan en meinannut saada Jekkua uppoamaan vaan se kaarsi eteenpäin 2 tai 3 kertaa n. 30 metristä (jälkeenpäin kuulin että ensimmäinen koira ei ollut irronnut myöskään joten Jekun todennäköisesti imaisi tämän ensimmäisen koiran jäljet). Hinkkasin tätä alkua sitten useamman piston, huomasin itsekin että liian kauan ja päätin ennen 100 m rajaa "kiristää tahtia". Ennen 100m merkkiä lähetin Jekun vasemmalle, se oli palaamassa pistolta, mutta teki äkkikäännöksen ennen keskilinjaa ja oletin että se sai hajun jostain läheltä. Haju tuli itseasiassa takakulmasta ja Jekku viipyi tällä pistolla aivan ennätyskauan kunnes tuli lopulta keskilinjaa pitkin rulla suussa. Näytölle mentiin kuusikon läpi pipo silmillä (välillä kuusen oksaan tarttuen), Jekku eteni hyvin eikä välittänyt ohjaajan säätämisestä (piponsa kanssa). Maalimies oli umpipiilossa takakulmassa ja täältä palattiin keskilinjalle ja sitä pitkin 100 m paremmalle puolelle. Tässä kohtaa ohjaaja sitten vähän töpeksi. Oikealle jäi tutkimatonta aluetta, kun jonkun aivohäiriön takia en palannut samaan paikkaan mistä olin näytölle lähtenyt vaan jäin reilusti 100 m isommalle puolelle josta lähetin Jekun oikealle puolelle. Tuuli ei ollut voimakas, mutta kyllähän Jekun työskentelykin sen kertoi että radan lopusta käy sivutuuli. Maalimies oli 100 m kulmassa maakuopassa mutta jäi tuulen päälle ja löytymättä kun lähetin n. 120 metristä ja  pistotin tuon 50-100 m väljästi. Jekku risteili ihan säntillisesti radan loppuun kunnes tuomari vähän ennen 200 m merkkiä sanoi että voidaan lopettaa. Tympeä loppu Jekun hyvälle työskentelylle, mutta näistä oppii. En mielestäni jännittänyt, mutta kyllähän aika typerästi ohjasin.

Tuomarina oli kuitenkin Allu, joka antoi vähän armopisteitä ja saatiin hausta 121 p,  joten mahdollisuudet koulariin säilyivät. Esineruutu oli helppo, ensimmäinen esine löytyi oikealta aivan edestä, toinen esine suunnilleen keskeltä ruutua, aikaa kului ehkä 25 s.  Toinen esine oli nalle, jonka kanssa Jekku vähän possuili. Meinasi rupeta leikkimään sen kanssa, pureskeli ja pyöritteli suussaan. Lopulta meinas olla irrottamattakin. Silti tämä kiltti tuomari antoi 29 p. No en valita, kyllä se meille kelpasi. Maastosta siis tasan 150 p, eli rimaa hipoen koulariin vaadittavat pisteet ja  tottikseen.

Tottikseen mentiin ensimmäisessä parissa bortsu-uroksen kanssa. En halunnut tehdä samaa virhettä kuin parissa aikaisemmassa kokeessa (eli koira suoraan autosta tottikseen) joten rupesin valmistautumaan jo ennen tuomarin kentälle tuloa Jekun kanssa. No siinähän sitten pidettiin kaffepaussia, etsittiin papereita, sihteeriä, henkilöryhmää jne ja Jekku päätyi pötköttelemään vuoroa odotellessa melko reilun tovin. Tämä ei haitannut kuitenkaan lainkaan, Jekku tuntui oikein soppelilta siinä vaiheessa kun kentälle mentiin. 
Jekku oli ensimmäisenä paikallamakuussa, tässä ei mitään ihmeellistä (erinomainen). Paikallamakuun jälkeen yritin leikkiä sen kanssa jotta se ei olisi kuullut parille annettua eteen käskyä, mutta kyllähän se kuuli sen. Seuraaminen oli sitten eteen lähtöä koko pitkä sivu, edistäminen ja "ryysiminen" oli kuitenkin sen verran hillittyä että tuomari ei huomannut mitään vikaa (erinomainen) . Täyskäännöksen jälkeen vähän helpotti, mutta vähän Jekku oli semmoinen hölmistynyt mikä ehkä vaikutti siihen että liikkeestä istuminen meni epävarmaksi ja Jekku jäi seisomaan (tästä puutteellinen). Maahanmeno oli hidas, kuten se on ollut koko kesän (ens talven treenikohde), luoksetulo ok, mutta jäi vinoon sivulle siirtymisessä (erittäin hyvä). Seisominen oli ok (erinomainen).

Tasamaanoudossa hyvä kapulan otto, törmäsi kevyesti minuun kapulan kanssa ja tais vähän mälvätäkin (mitään näistä ei tuomari huomannut, erinomainen). Hyppynoudossa hyvä hyppy ja hyvä esteen kiertäminen takaisin tullessa (puutteellinen). A-este sama homma, kiersi takaisin tullessa (puutteellinen). Eteenmeno oli sitten kerrassaan hyvä,  suoraan meni ja maahan ekalla käskyllä aikas nopsakasti (erinomainen). Esteiden kierrot ja väärä asento verottivat 15 p ja 1 piste meni hitaasta maahanmenosta ja vinosta perusasennosta, eli tottiksesta yhteensä 84 p. Tähän olin tyytyväinen koska Jekku toimi tuota istumista lukuunottamatta kuin treeneissä. Esteiden kierrot johtuivat todennäköisesti puhtaasti harjoituksen puutteesta. En ole uskaltanut hyppyyttää Jekkua olkapäävamman jälkeen ja kun Jekun hyppytekniikka ei ole koskaan ollut erityisen hyvä, reilu vuoden treenaamattomuus vaikuttaa. Ennen koetta otin 2 kertaa esteitä, eikä nämä kovin hyvin menneet, joten hyppyesteen kiertäminen oli ihan odotettavissa. Talven mittaa treenaillaan näitäkin niin kyllä siitä hyvä tulee.