Jekun kanssa käytiin lauantaina tokokokeissa Rovaniemellä, tuomarina Päivi Kivelä. Päätavoite oli tsempata itseni sellaiseen tilaan, että en kisajännityksessäni paineista Jekkua psykoosiin vaan saadaan molemmat rento ja mukava kisakokemus. Tuloksesta siis vähän niin kuin viis, vaikka tottahan 1-tuloskin olisi ollut mukava. Kisafiilis oli kohtuu hyvä, kertaakaan en kiristänyt hampaita tai otsaohimoa ja muistin myös palkata Jekun suorituksen jälkeen. Vähän oli Jekku epävarman ja väsähtäneen oloinen, mutta tais siskon-tytön 2-päiväinen vierailukin painaa jaloissa. 1-tulos jäi pisteiden valossa kauaksi, mutta toisaalta ei se monesta senttimetristä ja metristä sittenkään ollut kiinni. Pienellä (?) onnella olisi sekin ollut mahdollinen.
Pisteet ja seliseli-osio:
Paikallamakuu 9, piste meni kun sanoin käskyn myöhemmin kuin muut. Oho, en huomannut itse ollenkaan.
Seuraaminen 8, alku huono, loppua kohti parempi, sivuaskelissa törmäilimme.
Istuminen 9,5
Luoksetulo 7, seisominen ok, maahanmenossa asetteli itsensä ensin jonkinlaiseen istuma-asentoon, toisella käskyllä maahan. Luokse kaaressa ja jäi vinoon.
Ruutu 0, lähti hyvin ja ennätin jo ilahtua. Hätäilin itse stopin kanssa, Jekku jäi ruudun etuosaan ja meni (ilman käskyä) maahan ennen kuin kerkesin korjata. Etutassut pari senttiä ruudun ulkopuolella.
Estenouto 8, törmäsi vähän kapulan kanssa
Metallinouto 7,5 - heitin korkeassa kaaressa kapulan n. 6 m päähän, jonka jälkeen tuomari käski uusia heiton ja rokotti siitä 2 pistettä. Eli ohjaajan piikkiin nämäkin pisteet. Puoli pojoa meni hieman huonosta otteesta kapulasta.
Tunnari 6,5. Toi oman, mikä oli suuri ilon aihe. Mutta palautti ravilla pureskellen ja kieritellen suussa.
Kaukot 6, kuulemma hyvät vaihdot, ainoa vaan että liikkuu eteenpäin.
Kokonaisvaikutus 9, meidän työskentely oli tuomarin mieleen ja Jekku "belgiksi ihanan rauhallinen". Piste lähti siitä että katsoin joissain liikkeissä maahan kun annoin käskyn. Ei halunnut rokottaa liikkeissä, joten otti sitten kokonaisvaikutuksesta. No tämäkin on hyvä tietää, en olisi itse tuommoistakaan huomannut.
Pisteitä tuli 214, 5 ja 3-tulos. Spekuloin että jos ruutu olisi onnistunut kohtuu täydellisesti, olisimme olleet parin pisteen päässä 1-tuloksesta. Sitten olisi kyllä ruvennut harmittamaan kapulanheitto-käteni, jonka ansiosta menetettiin 4p. Tai kisajännityksestä kankea kieleni (hidas käskyttäminen paikallamakuussa), jonka ansiosta meni myös 4 p. Toisaalta Jekku teki melkein yhtä hyvin kuin treeneissä, ei ne treenitkään ole viime aikoina ihan nappiin menneet. Joten ei me ehkä vielä lyödä tokohansikoja tiskiin. Jatketaan syksyllä.
keskiviikko 15. toukokuuta 2013
tiistai 14. toukokuuta 2013
Hakua jeeee!
Hups, kohta vuosi kulunut viime vierailustani täällä. Karhun näkeminen oli ilmeisesti niin iso juttu, että jäin ihan sanattomaksi loppuvuoden tapahtumista. Kaikenlaistahan sitä kesäkiireiden jälkeen vielä viime vuonna tapahtui. Treenattiin ja käytiin yhdet jälkikokeet syksyllä (joista ensimmäinen voittajaluokan 1-tulos plakkarissa). Loppukesästä-syksyllä Jekku oli kahteen otteeseen doping-karanteenissa Tardak-pistosten takia ja pitkään jatkuneet epämääräiset oireilut diagnosoitiin viimein eturauhasen aiheuttamaksi. Tästä syystä Jekku kastroitiin syys-lokakuun vaihteessa. Eturauhas-vaivat katosivat, Jekku muuttui iloisemmaksi, mutta myös aika tavalla rauhottui. Narttujen perään vouhkaamisen tietenkin loppui, mutta samalla Jekusta katosi jonkinlainen särmä ja en ole vieläkään ihan varma onko se hyvä vai huono asia. Toisina päivinä olen iloinen kun se on arjessa nyt paljon helpompi, kulkee rauhassa vouhkaamatta ja on paremmin kuulolla. Keskittyminen treeneissä on parantunut, stressaaminen ja ylikiihtyminen vähentynyt. Jekku ei ärsyynny enää kovin herkästi, mikä on tietenkin ihan kiva juttu. Ikä luonnollisestikin on tehnyt tehtävänsä myös. Joinain päivinä kuitenkin melkein kaipaan vanhaa tulista Jekkua, vaikka luulen että tämä uusi rento Jekku on elämäänsä tyytyväisempi.
Monet kerrat talven mittaa kuitenkin mietin että mitenkähän tämä rennompi ja joskus vähän laiskakin olemus vaikuttaa maastolajeihin. Haussa on ylivireisyyden aiheuttama sählääminen ja keskittymiskyvyn puute on ollut vuosien varrella iso ongelma joten odotin että sählääminen olisi vähentynyt. Mutta olisiko vire laskenut vähän turhankin paljon. Hakutreenein päästiin reilu viikko sitten sunnuntaina ja toisen kerran helatorstaina. Sunnuntaina Norvajärven (saksalaisten hautausmaa) radalla 5 hengen voimin. Muistaakseni 5 maalimiestä ja1 tyhjä. Suorapalkalla 4 ja 1 kiintorullalla ilmaisu (tais kuitenkin mennä niin että vahingossa 3 oli suorapalkalla ja 2 ilmaisua). Jekku oli oikein hyvä, motivaatio 100% mutta ei yhtään yli, keskittyi, löysi, irtosi hyvin, ei tullut imaistuksi jäljille, ei mitään rullan suuhun ottoa tutiksi jne. En muista mitään negatiivista tuosta treenistä (ehkä olen jotain unohtanut....).
Helatorstaita meidän kanssa tuli viettämään Jekun Diva-siskon tyttö Pääsky (1v) sekä Paula. Paula oli juuri aloittanut hakutreenit Pääskyn kanssa ja tuli nyt treenaamaan meidän ryhmän kanssa koko päiväksi. Pääsky on vauhdikas ja taistelutahtoinen tyttö, hakuradalla jo kuin vanha tekijä. Jekun mielestä oli oikein kiva leikkiä sukulaistytön kanssa mutta Jane pidettiin varoiksi erossa teinitytöstä, joka ei välttämättä vielä osaa kunnioittaa matriarkkaa tämän arvolle sopivalla tavalla :D
Hakua treenattiin taas Norvajärvellä, sää suosi, ei satanut mutta ei ollut kuumakaan, joten vietettiin metsässä sitten lähes koko päivä. Muut otti 2 kierrosta, mutta Jekku otti yhden pitkähkön treenin. Tallattiin 300 m, maalimiehiä Jekulle yhteensä 6, joista 3 alkuun ja 3 loppuun ja väliin aika monta tyhjää. Kolme ensimmäistä pistoa MM+suorapalkka (ensimmäisellä ehti ottaa rullan suuhun, joten lähdettiin näytölle). Nämä oikein hyvin. Tyhjillä upposi syvälle, joka kerta ihan aavistuksen kaarsi eteenpäin, mutta kun sivutuuli painoi hajua radan alusta, tämän voisi tulkita tuulen alle hakeutumiseksi joten en puuttunut tuohon mitenkään. Hyvänkokoiset pistot, työskenteli reilusti eteenpäin. Taisin lähettää 3 kertaa keskilinjan yli ja joka kerta vauhdilla ja suoraan hyvälle pistolle, hoh! Neljäs MM oli keskilinjan lähellä kannon takana, ilmasu, seuraava toisella puolella 50 m:ssä ilmasu+näyttö ilman palkkaa (ei ongelmia!) ja viimeinen maalimies takakulmassa umpipiilon takana olevassa kivikossa. Jekku kävi tarkastamassa umpipiilon ja jatkoi etsintää :) Kerrassaan loistava vire koiralla, ei "väsähtänyt" missään vaiheessa, mutta ei toisaalta mennyt ylikään. Näiden 2 treenin perusteella vaikuttaa siis siltä että kastrointi ei ole tehnyt Jekusta laiskaa sohvaperunaa vaan samalla innolla, joskin paremmalla keskittymiskyvyllä se työskentelee. Meinasin jättää hakua vähemmälle ainakin nyt alkukesästä ja treenata jälkiä sen mitä treenataan. Mutta eihän me malteta mitenkään jäädä hakutreeneistä pois. Oli aivan hirveän kivaa, kiitos koko porukalle!
Monet kerrat talven mittaa kuitenkin mietin että mitenkähän tämä rennompi ja joskus vähän laiskakin olemus vaikuttaa maastolajeihin. Haussa on ylivireisyyden aiheuttama sählääminen ja keskittymiskyvyn puute on ollut vuosien varrella iso ongelma joten odotin että sählääminen olisi vähentynyt. Mutta olisiko vire laskenut vähän turhankin paljon. Hakutreenein päästiin reilu viikko sitten sunnuntaina ja toisen kerran helatorstaina. Sunnuntaina Norvajärven (saksalaisten hautausmaa) radalla 5 hengen voimin. Muistaakseni 5 maalimiestä ja1 tyhjä. Suorapalkalla 4 ja 1 kiintorullalla ilmaisu (tais kuitenkin mennä niin että vahingossa 3 oli suorapalkalla ja 2 ilmaisua). Jekku oli oikein hyvä, motivaatio 100% mutta ei yhtään yli, keskittyi, löysi, irtosi hyvin, ei tullut imaistuksi jäljille, ei mitään rullan suuhun ottoa tutiksi jne. En muista mitään negatiivista tuosta treenistä (ehkä olen jotain unohtanut....).
Helatorstaita meidän kanssa tuli viettämään Jekun Diva-siskon tyttö Pääsky (1v) sekä Paula. Paula oli juuri aloittanut hakutreenit Pääskyn kanssa ja tuli nyt treenaamaan meidän ryhmän kanssa koko päiväksi. Pääsky on vauhdikas ja taistelutahtoinen tyttö, hakuradalla jo kuin vanha tekijä. Jekun mielestä oli oikein kiva leikkiä sukulaistytön kanssa mutta Jane pidettiin varoiksi erossa teinitytöstä, joka ei välttämättä vielä osaa kunnioittaa matriarkkaa tämän arvolle sopivalla tavalla :D
Hakua treenattiin taas Norvajärvellä, sää suosi, ei satanut mutta ei ollut kuumakaan, joten vietettiin metsässä sitten lähes koko päivä. Muut otti 2 kierrosta, mutta Jekku otti yhden pitkähkön treenin. Tallattiin 300 m, maalimiehiä Jekulle yhteensä 6, joista 3 alkuun ja 3 loppuun ja väliin aika monta tyhjää. Kolme ensimmäistä pistoa MM+suorapalkka (ensimmäisellä ehti ottaa rullan suuhun, joten lähdettiin näytölle). Nämä oikein hyvin. Tyhjillä upposi syvälle, joka kerta ihan aavistuksen kaarsi eteenpäin, mutta kun sivutuuli painoi hajua radan alusta, tämän voisi tulkita tuulen alle hakeutumiseksi joten en puuttunut tuohon mitenkään. Hyvänkokoiset pistot, työskenteli reilusti eteenpäin. Taisin lähettää 3 kertaa keskilinjan yli ja joka kerta vauhdilla ja suoraan hyvälle pistolle, hoh! Neljäs MM oli keskilinjan lähellä kannon takana, ilmasu, seuraava toisella puolella 50 m:ssä ilmasu+näyttö ilman palkkaa (ei ongelmia!) ja viimeinen maalimies takakulmassa umpipiilon takana olevassa kivikossa. Jekku kävi tarkastamassa umpipiilon ja jatkoi etsintää :) Kerrassaan loistava vire koiralla, ei "väsähtänyt" missään vaiheessa, mutta ei toisaalta mennyt ylikään. Näiden 2 treenin perusteella vaikuttaa siis siltä että kastrointi ei ole tehnyt Jekusta laiskaa sohvaperunaa vaan samalla innolla, joskin paremmalla keskittymiskyvyllä se työskentelee. Meinasin jättää hakua vähemmälle ainakin nyt alkukesästä ja treenata jälkiä sen mitä treenataan. Mutta eihän me malteta mitenkään jäädä hakutreeneistä pois. Oli aivan hirveän kivaa, kiitos koko porukalle!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)